Kiltaillassa ei auringonlaskusta puhettakaan
Yleisesti tekniikan alan ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelut aloittaneiden määrä on ollut kasvussa erityisesti viiden viime vuoden aikana. Tuoreimpien tilastojen valossa tekniikan alan uusien opiskelijoiden määrä oli vuonna 2022 noin 1650. Tasainen kasvu alkoi vuonna 2018 melko vakaalta noin tuhannen opiskelijan tasolta. Vaikka kehitys on ollut myönteistä, monien pienten koulutusalojen sisäänottomäärät eivät ole kokeneet samanlaista kasvua. Tähän joukkoon voi laskea myös metallinjalostuksen kannalta tärkeitä koulutusaloja, siksi onkin tärkeää kilpailla opiskelijoiden mielenkiinnosta erikoistua alallemme.
Tapaamisemme myötä oli hieno mahdollisuus kysyä suoraan, mikä opiskelijoiden mielestä tekee alan mielenkiintoiseksi ja mikä voisi luoda merkityksellisyyttä omaan työuraan. Vastausten perusteella sen voisi tiivistää mahdollisuudeksi osallistua puhtaamman tulevaisuuden rakentamiseen, on kyse sitten vähähiilisyyden mahdollistamisesta metallien avulla, tuotantoprosessien kehittämisestä, ympäristöhaittojen vähentämisestä, huipputuotteista tai kierrätysratkaisuista.
”Suomalaisen metallinjalostuksen hiilineutraaliuteen siirtyminen on arvostettavaa ja mielenkiintoista. Suurena toiveena on, että muu maailma seuraa perässä.”
Keskustelut opiskelijoiden kanssa toivat mieleen havainnot geotieteiden puolelta, missä niin sanotussa Suomen ihmeessä hakijamäärät ovat olleet selvästi nousussa viiden viime vuoden aikana vastoin kansainvälisiä laskevia trendejä. Uusien opiskelijoiden palautteen perusteella ala koettiin ajankohtaiseksi erityisesti ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvien ympäristökysymysten sekä energiamurroksen tarvitsemien raaka-aineiden takia. Tämä on mielestäni lupaavaa, koska fossiilivapaa teräs ja sähköistymiseen tarvittava kupari ja nikkeli sekä kierrätyksen mahdollistavat teknologiaratkaisut ovat ajankohtaisuudeltaan ja merkitykseltään varsin saman henkisiä.
”Ala kiinnostaa, koska täytyy tapahtua merkittäviä muutoksia ja kehitysaskeleita, joissa haluan olla mukana.”
Metallien käytölle ja muuttuville tarpeille nähtiin hyviä perusteita. Samalla peräänkuulutettiin kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyviä näkökohtia Suomi-rajausta laajemmalla näkökulmalla. Toimiala nähtiin selvästikin osana isompaa teollista rakennetta eivätkä kriittiset raaka-aineet tai geopolitiikka olleet vieraita aiheita. Näistä aiheista nousi myös jonkin verran huolta tulevaisuuden suhteen. Myös automaation kasvu toi osakseen pohdintaa työntekijöiden korvaamisesta koneilla. Tätä huolta lievennettiin toteamalla, että tekijöille on tarvetta ja erityisesti yhä osaavammille sellaisille. Ilman tuotantoprosessien tuntemusta ja hallintaa datan hyödyntäminen, analysointi ja seuranta tuotannon ja suunnittelun tukena eivät varmaankaan toteudu täysimääräisesti. Sama koskee myös automaation tai tekoälyn käyttöönoton hyötyjen realisoitumista. Toimialan ytimessä tulevat säilymään vahva metallurgian, prosessitekniikan ja kemian osaaminen.
”Jos Kiina on niin dominoiva (raaka-aineet ja teräksen valmistus), niin voiko suomalaiselle osaamiselle olla enää kysyntää, ts. valmistunko työttömäksi?”
Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset vaikuttavat myös tarvittavaan osaamiseen, jota tarvitaan liiketoiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja muutoksiin reagointiin. Viestinä oli, ettemme kilpaile bulkkituotannossa vaan erikoistumisen kautta. Suomessa toimivat metallinjalostusyritykset ja teknologiavalmistajat ovat alansa edelläkävijöitä niin teknisesti kuin innovaatioiden osalta ja tuotteet ovat omaa luokkaansa – tämä kaikki perustuu kovaan osaamiseen myös jatkossakin ja siksi osaavaa työvoimaa tarvitaan.
Viimeisimmän Teknologiateollisuuden osaamispulssin mukaan toimialallamme tarvitaan tulevina vuosina arviolta yli 560 uutta metallinjalostukseen suoraan liittyvää osaajaa. Merkittävä osa tästä lukumäärästä liittyy ammatillisen koulutuksen omaavan työvoiman eläköitymiseen. Varovaisesti arvioiden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osalta pelkästään eläköitymisen kautta syntyvä tarve vuositasolla olisi osaamispulssin mukaan 30‒40 henkeä ja alemman korkeakoulutuksen osalta noin 80 henkilöä. Myönteistä on, että toimialan suorien työllisten määrä (~16 000) ei ole laskenut viime vuonna, vaikka talouden kehitys ei ole ollut hyvää. Investointeja ja kehittämistyötä tehdään edelleen pitkäjänteisesti jäsenyrityksissämme. Tätä taustaa vasten, opiskelija, tule mukaamme rakentamaan puhtaampaa huomista!
Saku Vuori
toimitusjohtaja
Metallinjalostajat ry
