EU-vaalit ja tulevan komission ohjelma – Metallinjalostajien kärkiteemat

Unionin taloudellinen joustavuus, globaali kilpailukyky, teknologinen johtajuus ja houkuttelevuus liiketoiminnan sijoituspaikkana tulee varmistaa erityisesti taloutta sekä teollisuuden uudistumista ja teknologiakehitystä vahvistavilla politiikkatoimilla. Tähän metallit tarjoavat strategisen ulottuuden, erityisesti energiamurroksen vaatimien materiaalitarpeiden ja geopoliittisten huoltovarmuusriskien vuoksi. Kyky jalostaa metalleja luo turvaa ja resilienssiä Euroopalle: raaka-ainetarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin ja kiertotalous toimii.

Suomessa toimivat metallinjalostusyritykset ja alan teknologiavalmistajat ovat alansa edelläkävijöitä niin teknisesti kuin innovaatioiden osalta. Yritysten ympäristösuorituskyky ja tuotteet ovat omaa luokkaansa. Toimintaa kehitetään jatkuvasti panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen, uusimpaan tuotantoteknologiaan, vastuullisuuteen ja turvallisuuteen. Kaikkein suurimmat investoinnit uusiin ratkaisuihin ovat kuitenkin vielä edessä, siksi tarvitaan EU:n ja Suomen kilpailukykyä vahvistavia toimia seuraavissa kokonaisuuksissa:

Siirtymävetoinen vahvistuva teollisuuspolitiikka

EU:n tulee vahvistaa teollisuuspolitiikkaansa ja sen rinnalla jatkaa ilmastopolitiikkaa, joka edistää vähähiilisten tuotteiden ja prosessien käyttöä. Toimiva sisämarkkina tarvitsee reilua kilpailukehystä, joka on sekä markkinapohjainen että siirtymävetoinen. Tarjoamalla kilpailuetua vähähiilisyyssiirtymän edelläkävijöille EU:n tulee rohkaista teollisuudenaloja vauhdittamaan tarvittavaa muutosta ja investointien toteuttamista. Epäreilun maailmanlaajuisen kilpailun ja merkittävien markkinahäiriöiden kasvun vuoksi EU:n on entistä tärkeämpää myös toimeenpanna hyvin toimiva hiilirajamekanismi ja käyttää aktiivisesti kaupan suojatoimenpiteitä. Molemmat toimenpiteet ovat ratkaisevan tärkeitä kestävän vähähiilisen tuotannon kasvun varmistamiseksi EU:ssa.

• Turvataan tuotantokykymme teollisuuden ja erityisesti Euroopan puolustuksen kannalta tärkeiden raaka-aineiden ja materiaalien valmistuksessa mm. kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen toimeenpanolla.
• Hiilivuodon riskit tulee tunnistaa ja minimoida koskien sekä päästökauppajärjestelmää että hiilirajamekanismia (CBAM).
• EU:n päästökauppajärjestelmän ilmaisten päästöoikeuksien tulevan päättymisen vuoksi on ratkaisevan tärkeää tunnistaa CBAM:in rinnalle tarvittavia toimia EU:n ulkopuolelle suuntautuvan viennin kilpailukyvyn kasvattamiseksi.
• Politiikkatoimet tulee suunnata tukemaan yhä paremmin toimivia sisämarkkinoita eikä valtiontukikilpailu saa estää markkinaehtoisten investointien toteutumista.

Teollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen puhtaalla ja luotettavalla energiantuotannolla

Puhtaan, luotettavan ja kohtuuhintaisen energian saatavuuden varmistaminen on elintärkeää eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta. Kunnianhimoisten päästövähennysten onnistuminen energiaintensiivisillä toimialoilla on kiinteästi sidoksissa energiantuottajien kykyyn lisätä merkittävästi puhtaan energian edullista tarjontaa. Uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvaessa on tärkeää kehittää energiamarkkinoita tavalla, joka tarjoaa ennustettavamman toimintaympäristön sekä kuluttajille että tuottajille.

• Toimitusvarman, edullisen puhtaan sähkön saatavuus ja energiainfrastruktuurien kehittyminen on varmistettava.
• Ydinvoima tulee ottaa tasavertaisesti huomioon uusiutuvan energian rinnalla kaikissa EU:n sisäisissä säännöksissä.
• Teollisuuden sähköistymistä ja päästöjen vähentämistä edistäviä ratkaisuja tulee edistää johdonmukaisesti (mm. pienet modulaariset ydinreaktorit, vihreä/pinkki vety, biohiili ja biokaasu).

Mahdollistava, mutta tinkimätön sääntely

Uusien EU-säädösten tuottamisen sijaan tulisi ensisijaisesti keskittyä Green Dealin täytäntöönpanoon tinkimättä sen kunnianhimosta. Ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen ovat maailmanlaajuisia kysymyksiä, joten sääntelyn edistymisen pitäisi nopeuttaa kestävien ratkaisujen käyttöönottoa EU:ssa ja sen ulkopuolella. Tuontituotteiden ympäristösuorituskyvyn vaatimisen huomioiminen on ratkaisevan tärkeää EU:n kilpailuedun turvaamiseksi kauppapolitiikan kysymyksissä ja kauppasopimuksia tehtäessä.

• EU:n tulee edistää avointa ja reilua kauppapolitiikkaa ja käydä kauppaneuvotteluja, jotka tukevat unionin yritysten pääsyä ulkomarkkinoille ja globaaleja hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteita.
• Nettonollasäädöksen, ekosuunnitteludirektiivin sekä standardointitoimien toimeenpanossa tulee edistää kestävästi tuotettujen vähähiilisten metallien käyttöä.
• Energiatehokkuustavoitteet eivät saa estää puhtaan energian käytön lisäämistä.
• Sääntelyn ristiriitaisuuksia tulee poistaa ja lupaprosessien virtaviivaistamista edistää. Esimerkiksi kiertotalouden edistämiseksi tulee varmistaa, että jäte-, tuote- ja kemikaalimääräykset muodostavat selkeän ja mahdollistavan kehyksen.

Erinomaisuudella ratkaisuja

Kilpailu edelläkävijyydestä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä haastaa eurooppalaiset yritykset sekä korkeakoulu- ja tutkimusorganisaatiot entistä syvemmin. Energiavaltaisilla teollisuudenaloilla on keskeinen rooli vähähiilisyyteen siirtymisessä ja siinä prosessi-innovaatiot ovat keskeisessä asemassa. Siirtymän vauhdittamisen yhdeksi pullonkaulaksi on muodostunut pula korkeasti koulutetuista asiantuntijoista. Muutoksen onnistuminen energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla on vahvasti kytköksissä yhteiskunnan kykyyn kouluttaa huippuosaajia.

• Luodaan innovaatioystävällinen toimintaympäristö, joka edistää tutkimusta, nopeuttaa tuotteiden markkinoille pääsyä ja tukee innovaatioiden teollista ja kaupallista skaalaamista.
• Uusien prosessi-innovaatioiden kehittämiseksi yrityslähtöistä soveltavaa tutkimusta ja tieteidenvälistä yhteistyötä tulee vahvistaa.
• Energiaintensiivisten teollisuudenalojen hiilidioksidipäästöjen nopeutettu vähentäminen tulisi asettaa etusijalle tulevassa Horizon Europe (HE) -puiteohjelman rahoituksessa.
• Kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen (CRMA) tavoitteet tulisi sisällyttää tutkimuksen puiteohjelmaan koko arvoketju kattaen.

Suomen pitkä ja vahva historia kaivostoiminnassa, metallinjalostuksessa ja alan teknologiavalmistuksessa on hyödynnettävissä Suomen ja Euroopan strategiseksi kilpailukyvyksi. Toimintaedellytyksiemme turvaaminen tarjoaa kasvun ja hyvinvoinnin mahdollisuuksia pitkälle tulevaisuuteen.