Vientimme tarvitsee vahvaa kauppapoliittista edunvalvontaa

Koronapandemia on muuttanut kansainvälisen kaupan toimintaympäristöä radikaalisti. Samalla kansainvälisten alihankintaketjujen riskit ovat nousseet mukaan keskusteluun. Valtioiden teollisuuspoliittisen ohjauksen vahvistuminen ja omavaraisuuden sekä protektionismin vaatimukset ovat olleet selkeitä kehityssuuntia jo ennen koronakriisiä, ja kehitys näyttää voimistuneen kriisin myötä.

Suomi on pieni avotalous, jonka vauraus perustuu suurelta osin yritysten kykyyn kilpailla kansainvälisillä vientimarkkinoilla. Metalliklusteri, johon kuuluvat metallinjalostajat, teknologian toimittajat ja kaivokset ovat vientimme selkärankaa ja vastaavat lähes kolmasosasta Suomen teollisuustuotantoa. Kaikkiaan teknologia- metsä- ja kemianteollisuus tuovat 60 prosenttia Suomen palveluviennin tuloista. Näiden alojen tasavertaisesta toimintaympäristöstä täytyy pitää huolta.

Käytännön tasolla kauppapolitiikkaa toteutettaessa on otettava huomioon, että useat maat edistävät omaa vientiään systemaattisesti ja säännöistä juurikaan piittaamatta. Esim. Kiina katsoo täyttävänsä markkinatalousmaan tunnukset ja olevansa WTO:n täysjäsen, mutta Kiinalla on esim. omia paikallisia standardejaan, joita valvotaan tarkasti. Paikallinen sääntely on ulkomaisille toimijoille epäjohdonmukaista, ja korruptiota on paljon.

Valtiovetoisena maana Kiinan investoinnit eivät ohjaudu markkinaehtoisesti vaan kansallisen 5-vuotissuunnitelman mukaan, joten Kiinaan on synnytetty ylikapasiteettia teräksessä, useissa strategisissa värimetalleissa, hiilessä ja alumiinissa. Kun tarjontaa on kysyntää reilusti enemmän ja hinnat laskevat, yltävät markkinahäiriöt Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan asti. WTO:n osoittauduttua kykenemättömäksi ratkaisemaan tätä ristiriitaa Yhdysvallat on päättänyt käytännössä irtautua järjestelmästä.

EU:n kauppapolitiikan on mukauduttava uuteen normaaliin

EU:lle on erittäin tärkeää jatkaa tuloksellista kauppasopimusten solmimista kauppakumppaneidemme kanssa. On huomattava, että suurimpien kauppakumppaniemme eli Yhdysvaltojen, Kiinan, Venäjän ja Britannian kanssa meillä ei ole voimassa olevia kauppasopimuksia. Näistä maista ainoastaan Britannian voi olettaa noudattavan WTO-sääntöjä kaupankäynnissään, kun kauppasopimus joskus tulevaisuudessa saadaan solmittua.

Tässä tilanteessa vapaan, sääntöpohjaisen ja reilun kaupan puolustamiseksi tarvitaan aikaisempaa aktiivisempaa kauppapolitiikkaa myös EU:lta ja Suomelta. Useat Euroopan maat ovatkin ryhtyneet peräänkuuluttamaan EU:lta uudenlaista aktiivisuutta kaupan vapauden ja tasapuolisuuden edistämiseksi, kuten kesäkuussa julkaistu ”A renewed trade policy for a stronger Europe” -konsultaatiomietintö kertoo.

Meneillään oleva konsultaatio antaa erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa uuden politiikan muotoilemiseen. EU:n teollisuus on saatava samalle viivalle kilpailijoiden kanssa. Kun toimintaedellytykset ovat tasavertaiset, voimme näyttää esimerkkiä myös vastuullisuustyössä.
 

Kimmo Järvinen
toimitusjohtaja
Metallinjalostajat ry
kimmo.jarvinen@teknologiateollisuus.fi