Valtio ei menetä tuloja päästökauppalain ilmaisjaon takia
EU:n päästökauppajärjestelmällä vähennetään kasvihuonepäästöjä 43 %
EU:n päästökauppajärjestelmä on EU:n tärkein ilmastopoliittinen laki, jolla vähennetään kasvihuonepäästöjä merkittävästi. Kaikkia EU-jäsenvaltioita sitova laki astui voimaan 2003 ja sen avulla on vähennetty lain piirissä olevan teollisuuden päästöjä jo 20 % ja tavoitteena on vähentää päästöjä 43 % vuoteen 2030 mennessä. EU:n päästökauppalakiin, joka on maailman kunnianhimoisin, ovat liittyneet myös Norja ja Sveitsi. Päästökauppa-ajattelu on levinnyt Euroopasta laajasti muun muassa Kiinaan, jossa vastaavanlaista järjestelmää käynnistetään parhaillaan. Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että ilmastonmuutoksen tehokkaaseen torjuntaan tarvitaan mahdollisimman laajapohjainen, esimerkiksi kaikki G20-maat kattava kansainvälinen kasvihuonepäästöjen hinnoittelujärjestelmä, jolla voidaan tukea vähähiilisten ratkaisujen kehittämistä.
Valtio ei menetä tuloja päästökauppalain ilmaisjaon takia
Suomi, kuten EU:n muutkin jäsenvaltiot sekä Norja ja Sveitsi, noudattavat päästökauppalain sääntöjä niin kuin lakia tulee noudattaa, eli kirjaimellisesti, eikä jäsenvaltioilla ole kansallista liikkumavapautta esimerkiksi Helsingin Sanomissa mainitun ilmaisjaon suhteen. Jutussa väitetään valheellisesti, että valtio menettää tuloja ilmaisjaon takia. Valtio ei menetä tuloja, koska EU:n päästökauppalaki määrää tarkasti kuinka valtion päästökauppatulot muodostuvat. Nykyisen järjestelmän mukaisesti Suomen valtion päästökauppatulot oli 97 miljoonaa euroa vuonna 2017, ja tulojen ennustetaan kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa, kun juuri hyväksytty päästökauppalain IV kausi käynnistyy vuonna 2021. Jutussa mainittu päästökauppaoikeuksien ylijäämän kauppaoikeus on oleellinen osa järjestelmän joustavuutta, jolla yritykset, jotka eivät ole pystyneet vähentämään päästöjään riittävästi voivat hankkia päästöoikeuksia yrityksiltä, jotka ovat pystyneet vähentäneet päästöjään nopeammassa aikataulussa, joko pysyvästi tai hetkellisesti.
Jutussa mainittu, korkeiden epäsuorien sähkökustannusten kompensaatiomekanismi on myös päästökauppalaissa säädetty mekanismi tasaamaan eri jäsenmaiden erisuuruisesta sähköhinnasta johtuvaa paikallista haittaa. Koska sähkön tuottajat siirtävät päästöoikeuksien hinnan sähkön kuluttajahintoihin, eri maiden välillä on merkittäviä eroja sähkön hinnassa, kuten juuri julkaistu Pöyryn riippumaton tutkimus osoittaa. Suomalainen teollisuus maksaa noin 2 eur/MWh enemmän sähköstään kuin esimerkiksi saksalainen teollisuus. Ero Ruotsiin on vielä suurempi.
Suomessa tapahtuva metallinjalostus edistää kasvihuonepäästöjen vähentämistä
Suomalaiset metallinjalostusyhtiöt edustavat tekniikaltaan maailman huippuluokkaa. Monien teknisten innovaatioiden ansioista teollisuutemme tuottaa vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin muiden maiden vastaava teollisuus. Tämä on fakta. Jos metallinjalostusteollisuus Suomessa lopetettaisiin, maailman kasvihuonepäästöt nousisivat, koska sama määrä metalleja tehtäisiin maissa, joissa EU:n tiukkaa päästökauppalakia vastaavaa järjestelmää ei ole. Kasvihuonepäästöt eivät näet tunne valtion rajoja. Suomessa toimivat metallinjalostusyritykset investoivat jatkuvasti uusien, vähähiilisten ratkaisujen kehittämiseen. Esimerkiksi SSAB on käynnistänyt projektin, jolla kehitetään täysin kasvihuonepäästöistä vapaa teräksen valmistusmenetelmä vuoteen 2045 mennessä. Ovakon Imatran terästehtaan hiilijalanjälki on tutkitusti 80 % pienempi kuin maailman terästuotannossa keksimäärin. Päästökauppajärjestelmä ohjaa tehokkaasti ainakin Suomessa toimivia metallinjalostusyrityksiä kehittämään ja investoimaan ilmastoa säästävään tuotantoon. Suomen kannattaisikin ajaa ulkomaisten valmistajien harjoittama hiilidioksididumppaus osaksi WTO:n kansainvälistä kauppasopimusten riitojen ratkaisumekanismia.
Lisätietoja:
Kimmo Järvinen
toimitusjohtaja, Metallinjalostajat ry
+358 43 825 7642, kimmo.jarvinen@teknologiateollisuus.fi