Toimitusketjujen uudelleenarviointi meneillään metalliteollisuudessa 

Ensinnäkin haluan ilmaista Metallinjalostajien myötätunnon Ukrainan kansalle, jonka inhimilliselle kärsimykselle ei ole hintaa. Samalla toivon sydämestäni, että sota päättyy pian ja ukrainalaiset saavat tulevaisuutensa takaisin.

Teräs- ja metalliteollisuuden markkinahäiriöt

Koronapandemian vaikutukset Suomen talouteen, mukaan lukien teräksen ja metallin tuotanto, näyttää ainakin tässä vaiheessa jääneen suhteellisen hallittavaksi. Venäjä–Ukraina-konflikti sen sijaan johtaa mitä ilmeisimmin perusteellisempiin toimitusketjujen pysyviin muutoksiin koko EU:n teollisuudelle. EU:n teollisuus toi aiemmin yli 30 erilaista raaka-ainetta ja puolivalmistetta sekä ennen kaikkea energiaa Venäjältä ja Ukrainasta. Noin 23 % EU:n terästuonnista EU:n teräskäyttäjäteollisuudelle tuli kriisimaista. Vaikka teollisuus voikin suunnata uudelleen raaka-aineiden ja metallituotteiden hankintaa muista maista pitkällä aikavälillä, lyhyen aikavälin vaikutus on mahdollisesti erittäin haitallinen koko metallinjalostuksen arvoketjulle. Erityisesti kaasun ja sähkön hinnan nousu ja saatavuusongelmat vahingoittavat Eurooppaa niin taloudellisesti kuin ilmastonmuutoksen vastaisen toiminnan osalta.

EU:n asettama Venäjän teräksen tuontikielto (ja Valko-Venäjän teräspakotteet) yhdessä ukrainalaisen teräksen tuotanto- ja kuljetushäiriöiden kanssa ovat pakottaneet EU:n teräksen ja metallien käyttäjät etsimään nopeasti vaihtoehtoisia hankintalähteitä. Teräspakotteet kattavat noin 4 miljoonaa tonnia terästä vuodessa, mikä vastaa noin 15 % EU:n valmiin teräksen kokonaistuonnista ja 5 % EU:n teräsmarkkinoiden tarjonnasta.

Häiriöt ja toimeenpannut tai ehdotetut korjaavat toimenpiteet ovat seuraavat:

• Komissio reagoi nopeasti jakamalla Venäjän ja Valko-Venäjän tullivapaat teräksen tuontikiintiömäärät uudelleen muiden tuojamaiden kesken. Tullivapaiden kiintiöiden kasvattaminen muiden tuontimaiden kesken antaa EU:n teräksen käyttäjille mahdollisuuden hankkia korvaavia tuotteita tullivapaasti nykyisiltä kauppakumppaneilta kuten Turkki, Intia, Korea, Egypti ja Kanada, joissa teräksen ja metallin tuotantokapasiteetti on huomattavasti suurempi kuin niiden kotimainen kysyntä.
• Vaikka teoriassa osa Venäjän terästuonnista ei kuulu pakotteiden piiriin (pakotteet koskevat oligarkkien tehtaissa tuotettuja tuotteita), logistiset ja rahoitukselliset haasteet kuitenkin ovat rajoittaneet kaupan minimiin, mukaan lukien kauppa Ukrainan kanssa.
• Kriisi ja markkinahäiriöt eivät rajoitu vain teräksen tarjontaan, vaan vaikuttavat myös tärkeisiin metalleja käyttäviin teollisuusaloihin kuten autoteollisuuteen, mikä pienentää joidenkin teräslaatujen kysyntää.
• EU:n teräksentuottajat pyrkivät edelleen kasvattamaan tuotantoaan, jonka nykyinen käyttöaste on noin 80 %.
• Metallien, raaka-aineiden ja energian markkinahäiriöiden vuoksi kaikkien tuotteiden spot-markkinahinnat ovat nousseet ennen näkemättömälle tasolle ja on oletettavaa, että hinnat säilyvät korkeina lähivuosien ajan. Komission esittää erilaisia vaihtoehtoja energiahintojen pitämiseksi kohtuullisina.
• Edellä mainitut korkeat hinnat eivät toistaiseksi koske yrityksiä, joilla on pitkäaikaisia toimitussopimuksia (energia- ja raaka-ainehankintojen osalta). On kuitenkin oletettavaa, että korkeat kustannukset ovat tulleet jäädäkseen ja ne huomioidaan uusissa pitkäaikaisissa sopimuksissa.

Metallinjalostusteollisuuden näkymä sumuinen

Vuoden 2020 jälkeen Suomen talous oli vahvassa kasvussa. Bruttokansantuote kasvoi yli kolme prosenttia vuonna 2021 ja sen ennustettiin kasvavan lähes samaa tahtia vuonna 2022. Viimeaikaisten markkinahäiriöiden myötä talousennusteita on luonnollisesti tarkistettu dramaattisesti alaspäin, ja näkymät ovat hyvin epäselvät.

Metallinjalostusyritysten (terästuotteet, ei-rautametallit, valumetallit, metallimalmit) liikevaihto kasvoi Suomessa ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 noin + 31 % vuoteen 2020 verrattuna. Vuonna 2021 Liikevaihto Suomessa oli yli 10 miljardia euroa. Tammi-marraskuussa terästuotteiden, ei-rautametallien, valukappaleiden ja metallimalmien tuotantovolyymi Suomessa oli 9 % suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana.

Vaikka metallituoteteollisuus EU:ssa elpyi erittäin voimakkaasti vuoden 2021 toisella neljänneksellä (terästä käyttävien toimialojen tuotanto kasvoi poikkeuksellisen nopeasti +29,2 %), toimialan perusongelmien, joita on koettu heinäkuusta 2021 lähtien ja joita ukraina-kriisi nyt voimistaa – erityisesti auto- ja konepajateollisuudessa – odotetaan vaikuttavan merkittävästi terästä käyttävien teollisuudenalojen kokonaisnäkymiin ainakin vuoden 2023 loppuun asti.

Arvoketjun kannalta on tärkeätä huomata, että tärkeimmät häiriötekijät ovat samat kuin ennen kriisiä eli vaikeudet teollisuuden komponenttien ja raaka-aineiden turvaamisessa sekä poikkeuksellisen korkeat energian hinnat. Syyt toki ovat osin erilaiset.

Nykyisessä kriisissä metallinjalostusteollisuus tuleekin kärsimään pitkään poikkeuksellisen korkeista energian ja raaka-aineiden hinnoista, kasvavista kaupan vääristymistä ja raaka-aine- sekä komponenttipulasta.

Vihreän kehityksen ohjelma ja CBAM

Energiamarkkinoiden viimeaikaisesta kehityksestä ja Ukrainan sodasta huolimatta suomalainen metalliteollisuus on edelleen päästövähennystoimien eturintamassa. EU:n terästeollisuus on esimerkiksi käynnistänyt yli 55 teollisen mittakaavan hanketta, jotka mahdollistavat Euroopan terästeollisuuden hiilidioksidipäästöjä vähentämisen 80 miljoonalla tonnilla vuoteen 2030 mennessä ja noin kolmanneksella alojen kokonaispäästöistä.

EU:n terästeollisuuden hiilestä irtautumista koskevat hankkeet edellyttävät 30 miljardin euron pääomainvestointeja ja tämän lisäksi noin 53 miljardia käyttökustannusmenoja vuoteen 2030 mennessä. Jotta voimme tehdä tämän taloudellisesti, tarvitsemme terveen terästeollisuuden, joka on edelleen kannattava investointien tekemiseksi. Näin ollen EU:n ilmastopolitiikalla ja päästökaupan uusimisella, hiilirajamekanismilla, kestävän kehityksen rahoitussäätelyllä (taksonomia) ja luvituksen sujuvoittamisella on valtava vaikutus teräksen maailmanlaajuiseen kauppaan.

Tarvitsemme vihreän teräksen markkinoita, vetytalouden kehittämisen mahdollistavaa säätelyä sekä innovaatiota kiihdyttäviä mekanismeja. Useat investointipäätökset on tehtävä tulevina vuosina, mutta ne ovat mahdollisia vain, jos edellytykset teräksen tuotannolle Euroopassa ovat oikeat.

Koska parlamentti ja neuvosto työskentelevät juuri nyt hiilirajamekanismin, päästökauppajärjestelmän ja taksonomian lainsäädäntöesitysten muotoilemiseksi, haluamme korostaa, että on äärimmäisen tärkeää, että kestävän rahoituksen säätelyssä huomioidaan myös sellaiset konepajatuotteet ja metallit, jotka mahdollistavat päästöjen vähentämisen. Samoin on tärkeää, että esim. hiilirajamekanismia testataan ensin sen tehokkuuden osalta ennen sen täysimittaista toimeenpanoa ja että metallituotteiden viennin osalta löydetään WTO-yhteensopivia ratkaisuja ennen kuin päästökaupan ilmaisjaosta luovutaan.

Suomalaisen ja eurooppalaisen hyvinvoinnin kannalta metalliteollisuuden arvoketjun toimijoiden (kaivos- ja metallinjalostusteollisuus sekä konepajateollisuus) kansainvälinen kilpailukyky on ratkaisevan tärkeä yhteiskunnan ja hiilineutraaliuden kehittämisessä. Jos metalliteollisuus ei pysty kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla, kykymme toipua kriiseistä on vakavasti uhattuna.

Kimmo Järvinen
toimitusjohtaja
Metallinjalostajat ry