Masuuni

Teollisuuden energiansaanti turvattava

EU-jäsenmaat hyväksyivät heinäkuussa kaasun käytön suunnitelmapaketin, joka sai nimekseen ”Winter Preparedness Package”. Paketti sisältää muun muassa esityksen kaasun käytön vähentämisestä sekä päivitetyt kriisiaikojen valtiontukisäännöt. Vähentämissuunnitelmassa annetaan jäsenvaltioille ohjeita vähentää kaasun kysyntää seuraavien kahdeksan kuukauden aikana. Suunnitelmaan sisältyy kriteerit, joiden mukaan hallitukset voivat itse päättää, mitä toimialoja rajoitetaan kaasunkulutuksen vähentämiseksi.

Vaikka suomalainen metallinjalostusteollisuus on pitkälle sähköistetty, sen jäljellä olevaa kaasunkäyttöä ei ole mahdollista vähentää lyhyellä tähtäimellä tuotantotoimintaa häiritsemättä. Hallituksen olisi tutkittava kaikki muut vaihtoehdot ennen kuin se turvautuu rajoituksiin.

Metalleja käytetään kaikilla Suomen keskeisillä toimialoilla, kuten konepaja-, energia- ja meriteollisuudessa. Suomalaiset ja eurooppalaiset metallintuottajat ovat olleet ahdingossa korkeiden energianhintojen ja saatavuusrajoitusten takia viime syyskuusta lähtien. EU on menettänyt noin 50 prosenttia sinkin ja alumiinin tuotantokapasiteetistaan sähkön hinnannousun vuoksi. Myös teräksentuottajat ovat joutuneet rajoittamaan tuotantoaan korkeiden hintojen takia. Eurooppa on korvannut metallien toimitukset tuonnilla, mikä on lisännyt 6–12 miljoonaa tonnia unionin vuotuisia CO2-päästöjä.

Metallinjalostajat eri puolilla Eurooppaa ovat vaarassa joutua sulkemaan tehtaitaan ilman päättäväisiä kustannusten tasaustoimenpiteitä. Kun metallisulatto tai teräsmasuuni on jouduttu sulkemaan, ei ole varmuutta toiminnan uudelleenaloittamisesta, koska uudelleenkäynnistykseen liittyvät tekniset haasteet ja kustannukset ovat tyypillisesti useita satoja miljoonia euroa ja kestävät kuukausia.

Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtajan Kimmo Järvisen mukaan Euroopan metallituotannon supistamisen uhka on suuri, ja sen negatiiviset vaikutukset EU:n keskeisiin ja strategisiin toimialoihin – lääkinnällisistä laitteista ja kriittisestä infrastruktuurista autoteollisuuteen sekä ilmailu- ja avaruusteollisuuteen – olisivat merkittäviä.

– Maailmanlaajuisesti metallivarastot ovat jo viime vuoden jälkeen historiallisen alhaalla, ja järjestelmässä on hyvin vähän puskuria, jotta Eurooppa voisi korvata osan kotimaisesta kapasiteetistaan muista lähteistä, Järvinen kertoo.

– Energiakriisi on suora uhka myös Euroopan puhtaan energian tavoitteille. EU:n suunnittelema akkujen, aurinkopaneelien, tuuliturbiinien ja sähköajoneuvojen tuotanto edellyttää kasvavia määriä metalleja ja toimitusvarmuutta.

Euroopan nykyisen metallien tuotantokapasiteetin poistuminen käytöstä vähentäisi myös EU:n strategista riippumattomuutta ja vaikuttaisi raaka-aineiden maailmanmarkkinahintoihin.

Järvisen mukaan Suomen on syytä valmistautua energiavaltaisen teollisuuden energian ja erityisesti kaasun saannin turvaamiseen, eikä vain odottaa, että niiden käyttöä pitää jatkossa syystä tai toisesta rajoittaa.