SSAB, LKAB ja Vattenfall perustavat Joint Venture -yrityksen hiilidioksidivapaan teräksen tuottamiseen

29.6.2017

SSAB, LKAB ja Vattenfall ovat perustaneet Joint Venture -yrityksen HYBRIT-projektin eteenpäin viemiseksi. Kukin perustajayritys omistaa kolmanneksen yrityksestä, joka keskittyy kehittämään teräksen tuotantoprosessia, jossa päästönä ei synny hiilidioksidia vaan vettä.

- HYBRIT on erittäin tärkeä projekti SSAB:lle ja fossiilittomalle Ruotsille 2045. Yhteisyrityksen avulla pystymme työskentelemään tehokkaasti yhdessä päästäksemme eroon terästeollisuuden hiilidioksidipäästöjen perimmäisestä aiheuttajasta, SSAB:n konsernijohtaja Martin Lindqvist sanoo.

- Yhteisen HYBRIT-projektin kehittämiseen keskittyvän yrityksen perustaminen osoittaa vahvaa uskoamme siihen, että fossiilivapaan tuotantoketjun kehittäminen on mahdollista aina kaivokselta terästehtaalle asti. Projektin onnistuminen merkitsisi teknistä läpimurtoa, joka voi auttaa hillitsemään voimakkaasti maailmanlaajuista ilmastonmuutosta, LKAB:n konsernijohtaja Jan Moström painottaa. 

- Tämän aloitteen avulla selkeytämme toimintojamme ja pystymme löytämään tehokkaammin ratkaisuja ilmastokysymykseen. Vattenfall näkee, että teollisuuden sähköistämisellä ja ilmastoälykkäällä vetykaasulla voi olla tärkeä osa tässä, Vattenfallin konsernijohtaja Magnus Hall lisää. 

Yhteisen Joint Venture -yrityksen perustamisen myötä käynnistyy myös rekrytointiprosessi uuden yrityksen toimitusjohtajan löytämiseksi. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtajana Martin Pei, jäseninä Åsa Sundqvist sekä Andreas Regnell ja varajäsenenä Olle Wijk.

Viime vuoden keväänä SSAB, LKAB ja Vattenfall tekivät aloitteen Ruotsin terästeollisuuden hiilidioksidikysymyksen ratkaisemiseksi. Siirtymällä nykyisten hiiltä ja koksia käyttävien masuunien käytöstä vetykaasun käyttöön pyritään löytämään prosessi, jossa päästönä syntyy hiilidioksidin sijasta vettä. Lanseerauksesta lähtien projekti on saanut tukea Ruotsin energiavirastolta muun muassa nelivuotiseen tutkimusprojektiin.

Hanke jakautuu kolmeen vaiheeseen. Esiselvitykset jatkuvat vuoden 2017 loppuun. Sen jälkeen seuraavat tutkimushankkeet ja kokeet pilottilaitoksessa vuoteen 2024 saakka. Lopulta tavoitteena on kokeilla prosessia täysimittaisessa pilottilaitoksessa vuoteen 2035. Projektin läpivieminen edellyttää myös merkittäviä kansallisia panostuksia valtiovallalta, tutkimuslaitoksilta ja korkeakouluilta.