Fossiilisista materiaalitalouteen – metallit keskeisiä vihreälle siirtymälle
Vuoren mukaan megatrendit lisäävät metallien tarvetta. Maapallon väkiluku kasvaa, ja usea ihminen elää vielä esimerkiksi ilman sähköä. Lisäksi kaupungistuminen ja uusiutuvan energian nousevat teknologiat lisäävät suuresti eri metallien tarvetta.
– Energiasiirtymä on itse asiassa materiaalisiirtymä. Esimerkiksi litiumia tarvitaan akuissa, ja sen tarve Euroopassa kasvaa arvion mukaan 12-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä, Vuori kertoi.
Tämän lisäksi monenlaiset muut kehittyvät teknologiat edellyttävän useiden harvinaisten alkuaineiden saantia. Valitettavasti näiden saanti on riskialtista, sillä Suomi on hyvin riippuvainen tuonnista.
– Suomi tuo metalleja maahan kolme kertaa enemmän kuin tuottaa, Vuori totesi.
Suomen kallioperä on kuitenkin hyvin rikas ja sisältää muun muassa harvinaisia maametalleja. Kotimaisen metallien tuotannon lisääminen on sen vuoksi mahdollista.
– Jotta saisimme varmistettua metallien saannin, tarvitaan malminetsinnän ja metallinjalostuksen lisäksi materiaalitehokkuutta ja kierrätystä. Vaihtokauppa fossiilitaloudesta materiaalitalouteen ei ole helppo, mutta se on mahdollista kuitenkin tehdä, ja se kannattaa ehdottamasti tehdä, Vuori painotti.