EU:n teräskauppaa tasapainottavia suojatulleja jatketaan kolmella vuodella
Presidentti Donald Trumpin hallinto määräsi kaikille terästuotteille 25 %:n tullin vedoten siihen, että teräs- (ja alumiinituotteiden) tuonti on uhka Yhdysvaltojen kansalliselle turvallisuudelle. Tullit astuivat voimaan maaliskuussa 2018 ja koskevat kaikkia Yhdysvaltojen tuontimaita muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Päätöksestä seurasi välitön teräksen kauppavirtojen kasvaminen ennen kaikkea EU:hun, joka on avoimen kauppapolitiikkansa johdosta ihanteellinen kohde maailman teräksenvalmistuksen ylikapasiteetin polkumyynnille. Vaikka presidentinvaihdos on synnyttänyt uudenlaisen ilmapiirin Yhdysvaltojen kauppapolitiikan kehittämiselle, toistaiseksi ei ole näköpiirissä, että teräksen suojatullit poistettaisiin.
Kaikki maailman merkittävät terästuottajamaa reagoivat Yhdysvaltojen vuonna 2018 asettamiin suojatulleihin asettamalla häiriötä tasapainottavia toimia. EU asetti tullivapaat kiintiöt perinteisille kauppavirroille ja perinteisiä tuontimääriä suuremmille tuontimäärille 25 %:n suojatullin.
EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät komission esityksen terästeollisuuden suojatoimenpiteiden voimassaolon jatkamisesta 18. kesäkuuta 2021. Suojatoimenpiteet ovat tämän päätöksen mukaisesti voimassa vuoteen 2024 asti.
Metallinjalostajien toimitusjohtaja Kimmo Järvinen kiittelee suojaustoimenpiteiden jatkoa.
”On selvää, että nyt tehty EU:n päätös on erittäin tasapainoinen niin tuottajien kuin käyttäjienkin kannalta. EU:n kilpailijamaiden terästuotanto on komission päästöselvityksen mukaan selkeästi maailman vähäpäästöisintä, eikä ole EU:n ilmastopolitiikan mukaista, että EU:n teräsmarkkinat avattaisiin ulkomaiselle polkumyynnille tilanteessa, jossa kaikki merkittävät maailman terästuottajamaat suojaavat omaa markkinaansa selkeästi järeämmillä suojatoimilla kuin mitä EU:n toimi on.”
Talouden elpyminen on lisännyt teräksen kysyntää. Teräksen käyttäjille on runsaasti mahdollisuuksia hankkia tarvitsemaansa materiaalia ulkomailta, koska tariffiton kiintiötaso on nyt 15 % korkeampi kuin ennätyksellisen tuonnin vuosina 2015–2017. Nyt tehdyn päätöksen perusteella tariffittomien kiintiöiden kasvattamista jatketaan edelleen kolme prosenttia vuodessa automaattisesti. Suojaustoimenpidettä voidaan myös tarkistaa joka vuosi ensimmäisen vuoden jälkeen.
EU:n suojatullit eivät koske tuontihintoja, eikä se rajoita normaalia tarjontaa markkinoille. Kolmen viime vuoden aikana tariffittomasta tuontikiintiöstä on jäänyt entistä enemmän käyttämättä.
Kuva: SSAB