Energiakriisiin tarvitaan kestävä ratkaisu

Energian korkea hinta muodostaa merkittävän uhan EU:n ja Suomen metallinjalostusteollisuudelle. Metallituotannon rajoittaminen ja sulkeminen, miljoonien ammattitaitoa vaativien työpaikkojen vaarantuminen sekä investointien vuotaminen Euroopan ulkopuolisiin maihin on tosiasia.

Metallinjalostajien jäsenyritykset ovat kuitenkin sitoutuneet mittaviin investointeihin vihreän siirtymän toteuttamiseksi Euroopassa. Tästä syystä kohtuuhintaisen, vähähiilisen ja uusiutuvan energian ja erityisesti sähkön saatavuutta on parannettava kestävästi, jotta tilanne ei pääse uusiutumaan hetken päästä.

Suomen teräksen ja metallien tuotanto työllistää suoraan ja epäsuorasti yli 50 000 työntekijää. Alan yhteenlaskettu liikevaihto on 14 miljardia euroa ja osuus Suomen viennistä 12 %.  Esimerkiksi teräksen vienti on jo laskenut dramaattisesti (-14 % vain yhdessä vuodessa), samaan aikaan kun tuonti on kasvanut (+10 % vuodessa) ja EU:n teräksen kysyntä laskenut. Joidenkin värimetallien osalta luvut ovat vieläkin dramaattisempia.

Vetoammekin Suomen päätöksentekijöihin, että he olisivat aktiivisia ja vahvistaisivat metallinjalostajien toimintaedellytyksiä seuraavasti:

• Suomi lähtee aktiivisesti uudistamaan omaa ja EU:n energiapolitiikkaa esittämällä parannusta nykyiseen sähkömarkkinoiden hinnoittelumekanismiin, koska nykyinen mekanismi tuottaa kestämättömän korkean sähkön hinnan aina, kun tuuli- tai aurinkovoimaa ei ole riittävästi saatavilla.
• Suomi nopeuttaa pienydinreaktoreiden lupamenettelyä merkittävästi (nykyinen lupamenettely on aivan yhtä pitkä ja kallis pienreaktoreille kuin nykyisille megareaktoreille, ja ei siten ratkaise energiaongelmaa tällä vuosikymmenellä)
• Suomi nostaa sähköistämisentukilain tuki-intensiteetin Saksan tasolle eli 75 %:iin (nykyisessä muodossaan tuki-intensiteetti jää alle 20 %:iin, koska päästöoikeuden hinta on korkeampi kuin lakia laadittaessa arvioitiin).   
• Suomi esittää, että vientituotteiden tuotantoon myönnettyjen päästöoikeuksien ilmaisjaon vähentämispolku ei saa olla nopeampi kuin EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien muiden toimialojen vähentämispolku.

Kimmo Järvinen
toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus ry