Kimmo Järvinen

Blogi: Suomen tulee olla mukana uusien eurooppalaisten teollisuusallianssien muodostamisessa alusta alkaen

Useat EU:n johtavat teollisuusmaat ovat lähteneet rakentamaan uutta kilpailukykyisempää eurooppalaista allianssipohjaista teollisuuspolitiikkaa. Suomen tulee olla aktiivisesti mukana tässä rakennustyössä.

EU:n uudessa, muotoitumassa olevassa teollisuuspolitiikassa korostuu leimallisesti tavoite rakentaa elinvoimaisempaa ja autonomisempaa teollisuutta, jonka riippuvuus EU:n ulkopuolisista toimijoista olisi nykyistä vähäisempi. EU-Komissio, yhdessä EU:n tulevan isäntämaa Saksan kanssa, esittää teollisuuspolitiikan yhdeksi ratkaisevaksi politiikkatyökaluksi teollisuusallianssien muodostamista ja kehittämistä. Suomen kannalta ratkaisevia alliansseja ovat ainakin ”Battery alliance”, ”Low Carbon Industries alliance ”, ”Clean hydrogen alliance” ja ”raw material alliance”.

EU-instituutiot haluavat edelleen myös pitää kiinni Euroopan Vihreän kehityksen ohjelman periaatteista, ja rakentaa palautumissuunnitelman digitaalisuuden ja ilmastonmuutoksen torjunnan edistämisen perusteille.

EU:ssa uskotaan vahvasti, että sisämarkkinoiden toimivuuden parantaminen, kiertotalouden edistäminen ja strategisen autonomian vahvistaminen dynaamisen teollisuusstrategian kautta ovat tulleet koronakriisin opetusten ansiosta aikaisempaa huomattavasti tärkeämmiksi.

Suomella on ainutlaatuista osaamista

Koronaviruskriisi iski Suomen teollisuuteen lujaa ja arvaamatta. Suomen talous sukeltaa lähemmäs 10 prosenttia tänä vuonna. Vaikutukset energiaintensiiviseen teollisuuteen ovat tätäkin suuremmat. Suomalaisen energiaintensiivisen teollisuuden yritykset ovat korkeaa lisäarvoa tuottavia yrityksiä.

Vuonna 2018 tehdyn selvityksen mukaan suomalainen teollisuus edustaa tuotteidensa sekä tuotantoteknologiansa osalta ehdotonta maailman huippua niin vastuullisen kuin ympäristösuorituskykynsä osalta. Meillä on ainutlaatuista osaamista, asiakkaita, verkostoja ja liiketoimintaa niin metallinjalostuksen kuin muidenkin teknologiateollisuuden alojen osalta.

Mahdollisuutemme olla mukana uuden eurooppalaisen vähähiilisen ja kestävän kehityksen mukaisen teollisuuden rakentamisessa ovat loistavat, mikäli Suomi tukee energiaintensiivisen teollisuuden tärkeimpiä toimintaedellytyksiä eli kohtuuhintaisen ja puhtaan energian saatavuutta, innovaatioiden syntymistä sekä sääntöpohjaisen, reilun kansainvälisen kaupan toteutumista.

Kaikki eivät pelaa samoilla säännöillä

Komission tekemät selvitykset niin Kiinan kuin Venäjänkin järjestelmistä vahvistavat, että nämä EU:n ja Suomen tärkeät kauppakumppanit eivät toimi samojen sääntöjen puitteissa kuin Suomen yritykset. Kriisi ei tarkoita kauppasuhteiden katkaisemista eikä protektionismia vaan uudenlaisen kauppapolitiikan luomista, jossa Eurooppa pystyy nykyistä tehokkaammin puolustamaan sääntöpohjaista, reilua ja avointa maailmankauppaa nyt ja tulevaisuudessa.

Koronakriisin nykyisessä vaiheessa on tarvetta auttaa perusterveet yritykset kassakriisin yli ja välttää laaja konkurssiaalto sekä varmistaa töihin palaavien työturvallisuus ja terveydenhuollon toimivuus. Lisäksi teollisuuden sähkövero tulee alentaa EU:n minimiin nopeutetusti ja tehdä päätös uudenlaisen, päästövähennyksiin voimakkaasti kannustavan päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiolain valmistelun aloittamisesta.

Kiitos ministeri Lintilän ja TEMin aktiivisen työn Suomi on jo aktiivisesti mukana Euroopan akkuteollisuuden allianssissa. Suomen elpymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Suomi menee välittömästi mukaan myös muiden EU:n teollisuusallianssien muodostamistyöhön.

Kimmo Järvinen
toimitusjohtaja
Metallinjalostajat ry
kimmo.jarvinen@teknologiateollisuus.fi
Puh. 043 825 7642