Blogi: Suomen kasvun jatkuminen edellyttää tehokkuuden lisäämistä ja investointeja

Lue Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvisen tuore blogikirjoitus

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n lokakuun 2017 ennusteen mukaan maailman kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttia ja vuonna 2018 3,7 prosenttia. IMF:n lokakuun ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaisi tänä vuonna 2,8 prosenttia, mutta vuonna 2018 enää 2,3 prosenttia.

Suomen talouden kasvupotentiaalia rajoittavat ennen kaikkea vientisektorin tuotantokapasiteetin väheneminen ja työikäisen väestön supistuminen. Viennissä alkaa tulla raja vastaan, koska vientisektorin tuotantokapasiteetti on pudonnut noin viidenneksen vuoden 2008 jälkeen. Investoinnit ovat myös lähes 20 prosenttia vuoden 2008 tasoa alempana.

Kasvavat yritykset suunnittelevat ja toteuttavat toimintojen laajennuksia. Tasaisempana aikana riittää toiminnan pyörittäminen. Vuonna 2008 alkanutta kriisiä on kestänyt kohta vuosikymmenen. Vuosikymmen on neljäsosa ihmisen koko työurasta ja suomalaisen työsuhde kestää keskimäärin suurin piirtein vuosikymmenen. Vuosikymmeneen mahtuu uudelleenjärjestelyjä, sopeuttamisia ja tavanomaista vaihtuvuutta. Kasvuun tarvittavaa osaamista on saattanut siirtyä toisaalle tai poistua yrityksestä kokonaan.

Yleinen käsitys on, että yritysten toimintaympäristöjen ennustettavuus on samaan aikaan jatkuvasti heikentynyt. Näin ollen kynnys vastata viriävään kysyntään investoimalla ja rekrytoimalla on noussut. Molemmat myös vievät oman aikansa.

Tuotannon tehokas organisointi parantaa uusien investointien takaisinmaksua ja korkean käyttöasteen saavuttamista.

Tuotantovälineiden toiminnan tehostamisen ja työajan tehokkuuden parantamisen mahdollisuudet ja ratkaisut löytyvät koneiden ja asioiden vastuuttamisesta ihmisille sen sijaan, että ne olisivat esimerkiksi yhtiön tai ryhmien yhteisvastuulla. Pidemmällä tähtäimellä toiminnan laajentamisen edellyttämä osaaminen voidaan myös palauttaa organisaatioon vastuuttamisen avulla.

 

Tehokkaiden työtuntien lisääminen ilman turhaa byrokratiaa

Ajatellaan lähtökohtana kuudensadan hengen yritystä. Sen työntekijät tekevät yritykselle töitä yhteensä noin miljoona työtuntia vuodessa. Miljoona maksettua tuntia koulutettujen, kokeneiden ja osaavien ihmisten ajattelua ja suorituksia. Globaalissa kilpailussa yritys menestyy tai kärsii sen perusteella kuinka hyvin tai huonosti näiden ihmisten tekeminen suhteessa yrityksen kilpailijoihin onnistuu. Hyvät esimiehet näyttävät mallikkaasti johtavan satoja ihmisiä, mutta kuinka hyvin onnistutaan miljoonan vuosittaisen työtunnin sisällön ohjaamisessa? Kuinka moneen tuntiin saadaan vaikutettua johtajien tai esimiesten yksittäisillä päätöksillä? Tuhanteen tai sataan tuhanteen?

Suomalaista modernia johtamista vastuuttamalla ja luottamuksella

Vastuuttaminen ja luottamus ovat perisuomalaista johtamista, joka toimii niin armeijassa kuin moderneissa IT-yrityksissäkin: annetaan omat vastuualueet ja luotetaan ihmisten terveeseen järkeen. Tällä lähestymistavalla voidaan ohjata kaikkien työntekijöiden kaikkea työaikaa. Työntekijät kokevat asiat omikseen ja käyttävät työssäoloaikaansa vastuidensa hoitamiseen ja kehittämiseen. Tarkalla vastuutuksella voidaan hyödyntää yksilöiden vahvuuksia ja väistää heikkouksia. Avoin järjestelmä selkiyttää kokonaiskuvaa ja edesauttaa ihmisten suoraa kommunikaatiota. Asiat hoituvat ja kehittyvät suoraan vastuuhenkilöiden kesken, eikä turhaa byrokratiaa tarvita. Organisaation vastuutuslistoilla hallitaan sen toimintaa laajemmin ja perusteellisemmin kuin irrallisilla tekemättömien hommien listoilla.

Suomalaisten on otettava käyttöön oma voittava toimintamallinsa

Yrityksen käynnistyessä vastuutus on yrittäjälle ja hänen ensimmäisille työntekijöilleen selkeä. Organisaation ikääntyessä kasvu, henkilövaihdokset, henkilökohtaiset tarkoitusperät ja monet muut voimat rapauttavat ja sumentavat järjestyksen. Kaikki tekeminen on toki jonkun henkilön tiedossa, mutta tällainen tieto on organisaatiossa hajallaan. Kun kaikkea eteenpäin vievää tekemistä ei ole vastuuttamalla jaettu yhtiön henkilöresursseille, valuu maksettua työaikaa päivittäin hukkaan.

Jokaisen yrityksen on löydettävä ja omaksuttava omaan toimintakulttuuriinsa parhaiten sopiva johtamismalli joka tuottaa tehokkaimman mahdollisen tuloksen. Vastuuttamisen kulttuuri on kehittynyt Suomessa useiden vuosikymmenten aikana.  Vastuutusjärjestelmän on osoitettu nostavan yritysten tehokkuutta nopeasti. Tällaisen ajattelun avulla meillä on mahdollisuus vastata maailmantalouden kasvun johdosta viriävään kysyntään ja hyödyntää sen mukanaan tuomat kasvumahdollisuudet.

Kimmo Järvinen, toimitusjohtaja
Metallinjalostajat ry