Metallien jalostuskyvystä strateginen kilpailuvaltti
Euroopan siirtyminen tavoitteiden mukaisesti vähähiilisyyteen edellyttää nopeasti kasvavaa aurinkosähkön, maa- ja merituulivoiman, akkujen, lämpöpumppujen ja elektrolyysilaitteiden käyttöönottoa. Välttämättömiin teknologioihin liittyvät arvoketjut ja materiaalivirrat eivät välttämättä toimi häiriöttä muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä, ja siksi aloite uudistumis- ja kilpailukykymme varmistamiseksi tulee olla eurooppalaisissa käsissä.
EU-komissio esitteli alkuvuodesta vihreän kehityksen ohjelmaa toimeenpanevan teollisuussuunnitelman. Sen sisältämä nettonollasäädös puskee liikkeelle uusiutuvan energian teknologiavalmistusta Euroopassa, ja kriittisten raaka-aineiden asetus pyrkii varmistamaan energiasiirtymän ja muun teknologiavalmistuksen raaka-aineiden saannin.
Kaivostuotannon lisääminen EU:n alueella on herättänyt paljon keskustelua. Kriittisten raaka-aineiden asetuksen kärki on kuitenkin jalostuksessa ja kierrätyksessä. Tavoite on saada sisämarkkinoilta jalostettavaksi puolet tarvitsemistamme kriittisistä raaka-aineista. Kierrätyksen osalta saantitavoite sisämarkkinoilta on 15 prosenttia ja kaivostuotannossa kymmenen prosenttia.
Kriittisten raaka-aineiden asetus sai vahvan kannatuksen EU:n parlamentissa todennäköisesti seuraavista syistä: kulutamme noin 20 prosenttia ja tuotamme vain kolme prosenttia maailman metalleista, ja huoli teollisuuden kilpailukyvystä ja toimintaedellytyksistä on kasvanut ja siirtymää vähähiilisyyteen tulisi vauhdittaa. Tavoite nopeuttaa lupaprosesseja on vastaava kuin nettonollasäädöksessä. Jäsenvaltioiden ympäristösääntely ja -vaikutusten arviointi pysyvät kuitenkin ennallaan – lupien laadusta ei ole tarkoitus tinkiä. Paikallisen tason vaikuttamismahdollisuudet säilyvät jatkossakin.
Meidän tulee tähdätä materiaalien kulutuksen hillitsemiseen. Kierrätys helpottaa tilannetta, mutta ei ratkaise kaikkea, ja korvaavat materiaalitkin syntyvät raaka-aineista.
Metallit ovat avainasemassa vähähiilisyyden mahdollistamisessa. Tarvittavat määrät ovat selvästi pienempiä hiilen sekä öljyn ja kaasun hyödyntämiseen verrattuna. Metallien jalostuskyky mahdollistaa raaka-ainetarpeisiin vastaamisen ja kiertotalouden. Primääri- ja sekundääriraaka-aineista peräisin olevat metallit syntyvät molemmat jalostajan prosessissa. Tästä syystä prosessiteollisuuden toimintaedellytyksistä huolehtiminen on tärkeää erityisesti turvaamalla päästöttömän, edullisen ja toimitusvarman sähkön saanti.
Osaamistamme ja vahvuuksiamme tarvitaan. Suomen ja Ruotsin pitkä ja vahva historia kaivostoiminnassa, metallinjalostuksessa ja alan teknologiavalmistuksessa on luonut resilienssin, joka pitää hyödyntää strategiseksi kilpailukyvyksi. Siihen on hyvä tilaisuus.
Saku Vuori
toimitusjohtaja, Metallinjalostajat ry
Kirjoitus julkaistu ensimmäisen kerran HS:ssä 23.10.