Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos

Juhlabanneri_1240px_06.png

Ilmastonmuutoksen torjunnasta sovittiin YK:n ympäristökokouksessa Rio de Janeirossa v. 1992. Viisi vuotta myöhemmin osapuolet pääsivät Kiotossa yhteisymmärrykseen konkreettisista tavoitteista, joihin kukin teollisuusmaa sitoutui. Yhteenlaskettuna tavoite on vähentää vuosina 2008 - 2012 kasvihuonekaasupäästöjä 5 % vuoteen 1990 verrattuna. Suomi sitoutui saattamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle, koko EU:n tavoite on 8 prosentin päästöjen vähennys. USA on sittemmin vetäytynyt sitoumuksestaan.

Maiden ja alueiden lähtötilanteet, teollisuuden rakenteet ja teollisuuden kehitys ovat hyvin erilaisia. Siksi esim. Suomen niin sanottu nollatavoite on huomattavasti vaikeammin saavutettavissa kuin vaikkapa Saksan ottama 22 prosentin päästöjen vähennystavoite. Suomessa energiavaltainen teollisuus on huolehtinut kilpailukyvystään ja on pystynyt kasvattamaan tuotantoaan ja aikoo jatkossakin kasvaa. Tämä merkitsee kokonaispäästöjen kasvua, vaikka kaiken aikaa ominaispäästöjä, siis päästöjä tuotettua yksikköä kohti, on pystytty alentamaan.

Kasvihuonekaasuista merkittävin on hiilidioksidi, muita ovat mm. metaani ja typpioksiduuli. Metallien jalostuksessa ei synny juuri muita kasvihuonekaasupäästöjä kuin hiilidioksidipäästöjä. Teräksentuotannon hiilidioksidipäästöistä 90 % on lähtöisin hiilipitoisista raaka-aineista. Teräksen valmistuksessa malmista masuuniprosessilla ei hiilen käytölle pelkistäjänä ole suurimittakaavaista taloudellista vaihtoehtoa. Ruostumattoman teräksen valmistuksessa tarvittavan ferrokromin valmistuksessa ei hiilen käytölle pelkistäjänä ole myöskään vaihtoehtoa. Hiilidioksidipäästöt tuotettua metallitonnia kohti ovat suorassa suhteessa käytetyn hiiliraaka-aineen kanssa. Tässäkin suhteessa Suomen teräsyritykset ovat maailman kärkeä käytetyn raaka-aineen ja ominaispäästöjen alhaisuudessa.

Hiilidioksidipäästöjen minimoimiseen tuotettua terästuotetonnia kohti laskettuna on päästy

  • valitsemalla energian käytöltään tehokkaat, parasta saatavilla olevaa tekniikkaa edustavat prosessit,
  • prosesseissa syntyvien kaasujen ja höyryjen hyötykäytöllä,
  • energian käytön jatkuvalla tehostamisella ja
  • tuotantoprosessien sivutuotteiden hyötykäytöllä.

Energian käytön edelleen vähentämiseksi ovat alan kaikki yritykset solmineet työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiansäästösopimukset, joilla etsitään ja toteutetaan uusia energiansäästökohteita.

Ominaispäästöjä voidaan tehtävän kehitystyön avulla edelleen hieman pienentää, mutta suuret harppaukset energiankäytön tehokkuudessa on jo tehty. Maailman ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta olisikin edullista, että Suomessa tehtäisiin mahdollisimman paljon tuotteita, mm. terästuotteita, joita maailmassa joka tapauksessa käytetään, sillä näin kokonaispäästöt maailmassa olisivat alhaisemmat kuin jos samat tuotteet tehdään maissa, joissa energiankäytön tehokkuus on heikompaa kuin meillä.