Yritystukikeskustelun pitää perustua faktoihin: suomalaiset yritykset kilpailevat globaalisti

23.2.2018 klo 13.51
Hallituksen asettama parlamentaarinen yritystukityöryhmä lienee työssään loppusuoralla. Kansainvälisesti kilpailluilla aloilla toimivien yritysten näkökulmasta Suomen yritystukikeskustelussa on outoja piirteitä. Vastaavaa keskustelua ei käydä muissa EU-maissa, vaikka niissä yrityksiä tuetaan veropolitiikalla enemmän kuin Suomessa, toteavat Outokumpu, SSAB ja toimialajärjestö Metallinjalostajat ry yhteisessä kannanotossaan.

Hallituksen asettama parlamentaarinen yritystukityöryhmä lienee työssään loppusuoralla. Kansainvälisesti kilpailluilla aloilla toimivien yritysten näkökulmasta Suomen yritystukikeskustelussa on outoja piirteitä. Vastaavaa keskustelua ei käydä muissa EU-maissa, vaikka niissä yrityksiä tuetaan veropolitiikalla enemmän kuin Suomessa, toteavat Outokumpu, SSAB ja toimialajärjestö Metallinjalostajat ry yhteisessä kannanotossaan. 

Suomi on riippuvaisempi viennistä kuin yksikään toinen EU-maa. Olemme pieni maa Euroopan laidalla, ja tarvitsemme yrityksiä jotka investoivat maahamme ja työllistävät Suomessa. Metallinjalostus työllistää suoraan n. 13 700 henkilöä ja epäsuorasti 27 100 (v. 2016). Alan yritykset ovat energiaintensiivisiä: energia saattaa olla yritykselle suurin yksittäinen kustannuserä. Sähköä ja muuta energiaa tarvitaan sekä metallien valmistamiseen että kierrättämiseen. Ilman hinnaltaan kilpailukykyistä sähköä ja energiaa ei kiertotalouskaan toimi.

Julkisuudessa väitetään jatkuvasti, että maassamme teollisuuden energiaverotus olisi kilpailijamaitamme lievempää. Juuri valmistuneen puolueettoman (Pöyry Management Consulting Oy) selvityksen perusteella teollisuuden maksama sähkön kokonaiskustannus ja erilaiset veroluonteiset maksut ovat Saksassa, Norjassa ja Ruotsissa Euroopan alhaisimmat ja selkeästi pienemmät kuin Suomessa. Metallinjalostusyritykset maksavat Suomessa noin neljä kertaa enemmän lopullisia sähköveroja kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Keskusteluun on vedetty myös EU:n päästökauppajärjestelmään olennaisesti liittyvät mekanismit, jotka takaavat EU:ssa toimiville ns. hiilivuotoriskin yrityksille osittaisen kilpailuhaitan poiston suhteessa EU:n ulkopuolisiin yrityksiin. Ilmaiset päästöoikeudet takaavat sen, että yritys pystyy kilpailemaan markkinoilla EU:n ulkopuolisten kilpailijoiden kanssa, joilla näitä kustannuksia ei ole. Päästökaupan osittainen sähkön hintakompensaatio vastaavasti takaa tasavertaisen kilpailutilanteen sähköllä tuotteensa tekeville kuten terästä kierrättäville yrityksille. Nämä yritykset eivät voi laittaa sähköntuottajien laskuttamaa päästökaupan lisähintaa tuotteisiinsa globaalissa hintakilpailussa.

Suomalainen teollisuus on maailman puhtainta. Yritysten toimintaedellytysten heikentäminen esimerkiksi energiaverotusta korottamalla tarkoittaisi, että Suomessa kannatetaan tuotannon siirtämistä EU:n ulkopuolelle. Tämä lisäisi eurooppalaisten yhtiöiden hiilijalanjälkeä. Aasiassa metallituotteet valmistetaan usein moninkertaisilla päästöillä suomalaisiin verrattuna.

Suomalaisten vientiyritysten viitekehys on kova kansainvälinen hintakilpailu. Suomen energiaverotuksen ja päästökauppakompensaation tulee mahdollistaa se, että yritykset pystyvät kilpailemaan tasavertaisesti kansainvälisillä markkinoilla. Vain siten myös valtion verotulot ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus voidaan taata. Näitä aikoinaan tarkoin harkittuja mekanismeja ei pystytä korvaamaan esimerkiksi yleisillä verohelpotuksilla puuttumatta tuotantoedellytyksiin tai valtion verotuloihin.

Roeland Baan, toimitusjohtaja
Outokumpu Oyj

Olavi Huhtala, toimitusjohtaja
SSAB Europe Oy

Kimmo Järvinen, toimitusjohtaja
Metallinjalostajat ry

 

Lisätietoja:

Kimmo Järvinen, +358 43 825 7642
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

Metallinjalostajat ry on Teknologiateollisuus ry:n toimialayhdistys. Metallinjalostajat huolehtii yhteistyössä jäsenyritystensä, muiden suomalaisten ja eurooppalaisten teollisuuden järjestöjen kanssa siitä, että metallien jalostuksella on menestymisen edellytykset kansainvälisessä kilpailussa. Suomen metallien jalostajat toimivat avoimilla, globaaleilla markkinoilla kaikilla mantereilla. Toiminnassa korostuvat monipuolinen osaaminen ja innovatiivisuus.
Metallien jalostusyritysten liikevaihto Suomessa on noin 9,2 mrd. euroa ja ne työllistävät Suomessa noin 13 700 henkilöä (2016). Jäsenyrityksiä on 7: Aurubis Finland Oy, Boliden (Boliden Harjavalta Oy ja Boliden Kokkola Oy), Norilsk Nickel (Norilsk Nickel Harjavalta Oy), Outokumpu-konserni, Outotec-konserni, Ovako (Ovako Imatra Oy Ab) ja SSAB.