Suomalaisten hyvinvointi riippuu kansainvälisesti kilpailukykyisestä sähkön ja energian hinnasta

10.1.2018 klo 13.37

Tiedote 10.1.2018

Suomi elää viennistä. Energian hinnalla on suuri merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Globaalit yritykset investoivat maihin, joiden toimintaympäristö on ennustettava ja kasvuun kannustava. Teollisuuden energiaveron kiristäminen heikentäisi suomalaisten yritysten kilpailukykyä.   

Teollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on korkea. Maamme teollisuus on Euroopan energiaintensiivisintä: useiden yritysten tuotantokustannuksista 30-40 % muodostuu suoraan energian reaalikustannuksesta. Energian reaalihinta on yritysten kilpailukyvylle merkittävä ja energiaintensiiviselle teollisuudelle ratkaiseva tekijä.

EU-maissa on käytössä laajasti erilaisia energiapolitiikan ohjauskeinoja, joilla pyritään parantamaan kunkin jäsenmaan teollisuuden kilpailukykyä. Näistä keskeisimmät ovat energiaverojen palautusjärjestelmä ja päästökauppakompensaatio. Yritystukien uudistamista pohtivan työryhmän tulee esityksiä miettiessään nojautua kansainväliseen vertailuun, joka huomioi keskeisten kilpailijamaidemme vero- ja elinkeinopoliittiset ratkaisut.

Energiaverojen palautusjärjestelmällä korjataan Suomen korkeista energiaveroista johtuvaa kilpailukykyvääristymää

Vientiyritysten markkinat ja kilpailijat ovat maailmalla. Keskeisistä verrokkimaistamme esim. Saksassa ja Ruotsissa sähkövero on säädetty EU:n minimitasolle, kun Suomessa teollisuuden sähkövero on 14-kertainen EU-minimiin verrattuna. Energiaverojen palautuksen jälkeenkin energiaintensiivisen teollisuuden maksama efektiivinen vero on Suomessa nelinkertainen merkittävimpiin kilpailijamaihimme verrattuna.

Ilman energiaveron palautus- ja leikkurimekanismia energiaintensiivisten suomalaisyritysten sähköenergiakustannukset olisivat vieläkin korkeammat, ja kilpailu esimerkiksi Ruotsissa toimivien vastaavien yritysten kanssa vääristyisi entisestään. Koska sähkön veroton markkinahinta on pääkilpailijamaissa lähes sama mutta suomalainen verotus selkeästi korkeampi, Suomessa tarvitaan nykyinen veron palautusmekanismi korjaamaan kilpailuvääristymä. Siten suomalainen yhteiskunta turvaa terveellä tavalla täällä toimivien yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset.

EU ohjeistaa jäsenmaita kompensoimaan päästökaupasta energiaintensiiviselle teollisuudelle aiheutuvan kilpailuhaitan

EU-direktiivissä päästökaupan aiheuttama sähkön hinnan lisäkustannus kehotetaan kompensoimaan paljon sähköä käyttävälle teollisuudelle, jotta eurooppalaiset yritykset voivat päästökaupasta huolimatta kilpailla tasavertaisemmin eurooppalaisilla markkinoilla sekä samalla pienentää pienentää kilpailuhaittaa globaaleilla markkinoilla. Päästökaupan sähkökompensaatio maksetaan valtion päästökauppatuloista. Suomessa kompensaatio kattaa kuitenkin vain pienen osan sähkön lisähinnasta ja korvaa vain osittain yritysten kilpailukyvyn menetyksiä. Esimerkiksi Saksassa sähkökompensaation määrä on 100 % EU:n sallimasta, mutta Suomessa vain 50 %.

Kompensaatio ei ole yritystuki vaan direktiivin mukainen kilpailuhaitan poisto, jonka tarkoituksena on vähentää globaaleja hiilidioksidipäästöjä pitämällä tuotanto Euroopassa ja estää työpaikkojen siirtyminen EU:n ulkopuolelle.

Suomalainen teollisuus on globaali ekoteko, joka luo työtä ja kasvua myös tulevaisuudessa

Suomalainen energiaintensiivinen teollisuus on ottanut ilmastonmuutoksen torjunnassa ja energiatehokkuudessa viime vuosikymmenen aikana merkittäviä edistysaskelia. Teollisuuden päästöt ovat kaikilla mittareilla mitattuna alansa alhaisimpia ja energiatehokkuus hiottu huippuunsa.

Suomi voi houkutella työllisyyttä tukevia investointeja maahamme sitoutumalla pitkäjänteiseen ja ennakoitavaan elinkeinopolitiikkaan. Maailmanlaajuiset haasteet, kuten ilmastonmuutoksen hillintä ja energiamurros, luovat suomalaiselle osaamiselle uutta kysyntää. Tasapuoliset kilpailumahdollisuudet takaavan toimintaympäristön avulla pystymme hyödyntämään uudet mahdollisuudet täysimääräisesti luomalla Suomeen kasvua ja työtä myös tulevaisuudessa.

 

Lisätietoja:

Kimmo Järvinen, toimitusjohtaja
Metallinjalostajat ry
p. 043 825 7642, kimmo.jarvinen@teknologiateollisuus.fi
@jarvinen_kimmo

 

Metallinjalostajat ry on Suomessa toimivan, teräksiä ja muita metalleja valmistavan ja muokkaavan sekä niiden jalostukseen liittyviä teknologioita kehittävän ja markkinoivan teollisuuden toimialajärjestö, jonka tarkoituksena on edistää metallien jalostuksen toimintaedellytyksiä yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Suomen metallien jalostajat toimivat avoimilla, globaaleilla markkinoilla kaikilla mantereilla. Toiminnassa korostuvat monipuolinen osaaminen ja innovatiivisuus.

Metallien jalostusyritysten liikevaihto Suomessa on noin 9,2 mrd. euroa ja ne työllistävät Suomessa noin 11 000 henkilöä (2016). Jäsenyrityksiä on 7: Aurubis Finland Oy, Boliden (Boliden Harjavalta Oy ja Boliden Kokkola Oy), Norilsk Nickel (Norilsk Nickel Harjavalta Oy), Outokumpu-konserni, Outotec-konserni, Ovako (Ovako Imatra Oy Ab) ja SSAB.