Päästökauppalain uusimisessa tärkeä askel kohti uutta direktiiviä

Parlamentti, neuvosto ja komissio ovat löytäneet kolmikantaneuvottelussa kompromissiratkaisun päästökauppadirektiivin uudistamiseksi kautena 2021-2030

EU:n päästökaupan trilogissa saatiin sopu viime viikolla 2,5 vuoden käsittelyn jälkeen. Sovitut muutokset parantavat komission alkuperäistä esitystä, mutta suomalaisen teollisuuden kannalta tulos saattaa osoittautua aikaa myöten kalliiksi, koska päästöoikeuden hinnan ennustetaan nousevan merkittävästi vuotta 2030 kohti mentäessä. Hyvää sovitussa kompromississa on se, että teollisuudelle tärkeää ilmaisjakoa kasvatetaan 3 %-yksikköä, jos kaikilta leikkaava korjauskerroin uhkaa (EP esitti 5 %-yksikköä). Energiantuotannolle tärkeää päästökaupan vahvistamista tehdään päästöoikeuksia mitätöimällä ja markkinavakausvarannon sisäänoton tuplauksella (BE ja EK: mitätöintejä vastustettiin 2030-tavoite- ja hintavaikutuksen takia, mutta tuplausta kannatettiin). Ehdotetun sovun arvioidaan nostavan päästöoikeuden hintaa nykyisestä noin 6 eurosta tonni aina 35 e/t vuonna 2023 mennessä.

Suurin pettymys Euroopan ja Suomen sähköintensiiviselle teollisuudelle oli epäsuorien kustannusten kompensaatio-ratkaisun vaillinaisuus. Aidosta yrityksestä huolimatta neuvotteluissa ei onnistuttu löytämään EU-28 yhtenäistä linjaa sähkön hinnannoususta johtuvien kustannusten kompensoimiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kompensaatiopäätökset tehdään jatkossakin kansallisella tasolla ja ne asettavat EU:n sisälläkin toimivan sähköintensiivisen teollisuuden merkittävästi eriarvoiseen asemaan.  Koska sähköintensiivinen teollisuus on avainasemassa kehitettäessä ilmastonmuutosta hillitseviä vähähiilisiä ratkaisuja, esitetty kompromissi saattaa pahimmillaan vaarantaa jo käynnissä olevan positiivisen, vähähiilisten teknologioiden etenemisen Suomessa ja Euroopassa, mikäli alan yritykset eivät pysty investoimaan uuden teknologian kehittämiseen riittävästi.

Suomessa meillä on käytössä päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointi, kuten monella muullakin maalla. Tämän jatkaminen myös jatkossa on nyt laadittujen pelisääntöjen mukaan voimakas suositus. Seuraavaksi sovulle tarvitaan hyväksynnät neuvostossa ja parlamentissa, mutta nämä menevät yleensä sujuvasti. Lain tultua voimaan alkaa lain soveltamiseen liittyvien asetusten valmistelu: mm. hiilivuototoimialalista, benchmarkit, innovaatiorahaston säännöt. Lakityöryhmä kansalliseen implementointiin on käynnissä. Myös EU:n valtiontukisuuntaviivat joudutaan tältä osin tarkastamaan ja kirjoittamaan uudelleen. Uudet suuntaviivat astuvat voimaan 2021, ja ne on saatava hyväksytettyä hyvissä ajoin ennen sitä.

Lisätietoja:

Kimmo Järvinen
Toimitusjohtaja, Metallinjalostajat ry
puh. 043 825 7642, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi