Päästökauppakompensaatio tärkeä viennille ja ilmastolle

10.5.2019 klo 10.02
Sähkön tuottajien sähkön hintaan siirtämän päästöoikeuskustannuksen osittain korvaava päästökauppakompensaatio etenee useissa EU-maissa. Sen säilyttäminen myös Suomessa olisi tärkeää tasapuolisen kilpailuasetelman ja ympäristön kannalta.

EU:n tuleva päästökauppadirektiivi suosittaa päästökaupan sähkön hintaan aiheuttamien ns. epäsuorien kustannusten kompensaation käyttöä. Yhä useampi EU- tai ETA-maa onkin ottanut tai ottamassa päästökauppakompensaation käyttöön.

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähköntuottajat siirtävät sähkön hintaan 0,62 euroa/MWh, kun päästöoikeuden hinta nousee 1 euron per hiilidioksiditonni (Power-Deriva Oy:n tutkimus 4/2019). Tämä johtuu sähkön hinnoittelumekanismista, jossa kaikilla tuotantotavoilla tuotetun sähkön hinta muodostuu päästöoikeuksia tarvitsevan kalleimman tuotantotavan eli käytännössä hiilellä tuotettavan lauhdesähkön muuttuvien kustannusten mukaisesti ja sisältää siis myös päästöoikeuden hinnan.

Sähkön osuus metallinjalostuksen kustannuksista on nyt keskimäärin 38 %. Metallien tuotannon prosesseja myös kehitetään vähähiilisemmiksi lisäämällä sähkön käyttöä energianlähteenä. Edullista sähköä tarvitaan siis myös tuotannon päästöjen vähentämiseksi.

Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen kertoo, että EU:n päästökauppakompensaation maksimi voi olla 70–80 % sähkön hinnan päästöoikeuskustannuksesta.

– Suomessa kompensaation suuruus on käytännössä vain 20–30 %. Sen säilyttäminen on tärkeää kilpailukyvyn ja ympäristön näkökulmasta, Järvinen toteaa.

Teräksen kasvava tuonti lisää hiilivuotoa

Teräksen tuonti Eurooppaan on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2009, mikä on aiheuttanut Euroopassa käytettävän teräksen hiilijalanjäljen tasaisen kasvun kymmenen viime vuoden aikana. Tuonti tulee yhä enenevässä määrin maista kuten Turkki, Indonesia ja Venäjä, joissa terästuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat selkeästi korkeammat kuin suomalaisissa laitoksissa.

Uusi päästökauppadirektiivi vuosille 2021–2030 leikkaa päästöoikeuksien määrää merkittävästi ja päästökauppa-ammattilaiset arvioivat, että päästöoikeuden hinta nousee noin 30 euroon hiilidioksiditonnia kohden. Suomen valtion päästöoikeuksien huutokauppatulot kasvavat 400–500 miljoonaan euroon vuodessa.

Kun päästöoikeuden hinta yhä nousee, kompensaation merkitys korostuu. Mikäli päästökauppakompensaatio lopetettaisiin, tällä olisi kielteisiä vaikutuksia Suomessa kulutettavan teräksen hiilijalanjälkeen, teollisuuden tilauksiin, työpaikkoihin sekä valtion verotuloihin.

Suomessa sähkön hinnannousun kustannusten kompensaatioon oikeutetut teollisuudenalat työllistävät sekä suoraan että välillisesti noin 900 000 suomalaista. KPMG:n selvityksen mukaan edellä mainitut vientialat muodostavat yli 46 % Suomen bkt:sta. Osuus on EU-maiden korkein ja siksi päästökauppakompensaation merkitys Suomen kansantaloudelle on tärkeämpi kuin muille EU:n jäsenmaille.

Lisätietoja:
Kimmo Järvinen, toimitusjohtaja, Metallinjalostajat ry
Puh. 043 825 7642, kimmo.jarvinen@teknologiateollisuus.fi