Metallien jalostajat rakentavat vähähiilistä yhteiskuntaa

Ti, 24.04.2018 - 13:02
Perinteisten Metallienjalostuspäivien pääteemana oli vähähiilinen yhteiskunta ja erityisesti sähköautoilu sekä metallien jalostajien tärkeä rooli vähähiilisen teknologian kehittämisessä.

Aurubis Finland Oy:n isännöimille Metallienjalostuspäiville Poriin kokoontui lähes 100 alan ammattilaista pohtimaan Suomen mahdollisuuksia nousta sähköisen liikenteen ja erityisesti akkujen valmistuksen johtavaksi maaksi.

Metallien jalostajien visiona on olla mukana rakentamassa vähähiilistä yhteiskuntaa ja tuottaa materiaali- ja tuoteinnovaatioita kestävien liikenneratkaisujen edistämiseksi. Tieliikenne vastaa noin 24 prosentista Euroopan energiankulutuksesta ja noin 20 prosentista alueen kasvihuonekaasupäästöistä. EU on myös 87 prosenttisesti riippuvainen öljyn tuonnista. Kaiken lisäksi tieliikenne aiheuttaa merkittäviä meluhaittoja etenkin suurissa kaupungeissa. Sähköisen liikenteen kehittämisellä näihin ongelmiin voidaan vastata, mutta tämä vaatii kasvavassa määrin useita eri metalleja.

[[{"fid":"192","view_mode":"default","fields":{"format":"default","alignment":""},"type":"media","field_deltas":{"2":{"format":"default","alignment":""}},"attributes":{"style":"height: 450px; width: 600px;","class":"media-element file-default","data-delta":"2"}}]]

Porin kaupunginjohtaja Anna-Maija Luukkonen painotti avauspuheenvuorossaan teollisuuden merkitystä Satakunnalle.

IEA:n (International Energy Agency) asiantuntija Jacob Teter esitteli metallienjalostuspäivillä järjestön uusimman selvityksen "Nordic EV Outlook 2018", jonka mukaan Pohjoismaat ovat sähköautoilun edelläkävijöitä. Sähköautojen myynti on kasvanut Pohjoismaissa vuodesta 2010 lähtien eksponentiaalisesti ja esimerkiksi liikenteessä olevien sähköautojen määrä kasvoi 57 prosenttia vuonna 2017. Myyntimäärien odotetaan nousevan nopeasti myös lähivuosina, osin valtion tukien johdosta.

Suomessa on jo EU:n merkittävin mineraalien ja metallien teollinen valmistuskeskittymä sekä korkeatasoista akkumateriaalien kaivannais- ja metallienjalostusteknologiaa. Itse akkujen ja akkukomponenttien valmistusteknologiaa meillä ei vielä ole.

Kiina kiinni

Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtajan Kimmo Järvisen juontamassa paneelissa asiantuntijat Jacob Teter (IEA), Peter Lamberg (Keliber), Joni Hautojärvi (Norilsk Nickel), Diego Garcia Carvajal (Euroopan kupari-instituutti) ja Seppo Mikkonen (Neste) pohtivat, miten Suomi voisi kehittää arvokkaiden metalliemme jatkojalostusta. Emme halua jäädä raaka-ainetuottajan rooliin, samalla kun muut maat, kuten Kiina, kehittävät nopeasti uutta teknologiaa. Paneelin yksimielinen johtopäätös oli, että Suomella on vielä mahdollisuus kiriä Kiinan etumatka umpeen, jos toimimme nopeasti.

[[{"fid":"193","view_mode":"default","fields":{"format":"default","alignment":""},"type":"media","field_deltas":{"3":{"format":"default","alignment":""}},"attributes":{"style":"height: 450px; width: 600px;","class":"media-element file-default","data-delta":"3"}}]]

Suomalaisilla on paneelin mukaan hyvät mahdollisuudet hyötyä sähköautobuumista.

Panelistien mielestä on tärkeää pystyä houkuttelemaan Suomeen alan merkittäviä toimijoita ja investoijia aktiivisesti, jotta saamme akkukomponenttien tuotannon käyntiin. Suomen ei kannata luottaa yksinomaan Euroopan akkuteollisuuden yhteenliittymän yrityksiin (BASF, Renault, Daimler, Siemens, Ahlstom) vaan kannattaisi olla aktiivisesti yhteydessä esim. kiinalaisiin akkuvalmistajiin kuten BYD tai CATL. Suomalaisen mineraali- ja metallituotannon valtteina pidetään selkeästi muita maita pienempää hiilijalanjälkeä sekä vastuullista toimintatapaa.

Osaajien saatavuuden varmistaminen

Metallien jalostus on korkean osaamisen ala ja sen työllisyysvaikutus Suomessa on suoraan ja välillisesti 49 600 (2016) huippuammattilaista. Suomeen sijoittuvat tuotantolaitokset tarvitsevat luonnollisesti toimintaympäristön, joka mahdollistaa kilpailukykyisen toiminnan. Tämä tarkoittaa kohtuuhintaisen energian ja toimintavarman logistiikan lisäksi korkeatasoisten osaajien saatavuutta.

Teknologiateollisuuden elinkeinopolitiikan johtaja Matti Mannonen esitteli järjestön osaamiskartoituksen tuloksia. Selvityksen mukaan osaajapula on tulevina vuosina vakava ongelma koko teknologiateollisuudelle, myös metallien jalostajille. Hallituksen tulee nopeasti varmistaa riittävä tuki osaamisen ja huippututkimuksen säilymiseksi ja lisäämiseksi Suomessa.

[[{"fid":"191","view_mode":"default","fields":{"format":"default","alignment":""},"type":"media","field_deltas":{"4":{"format":"default","alignment":""}},"attributes":{"style":"height: 450px; width: 600px;","class":"media-element file-default","data-delta":"4"}}]]

Metallinjalostuksen osaajavajeeseen on panelistien mukaan vastattava muun muassa lisä- ja muuntokoulutuksen avulla.

Päivän päätteeksi paneelikeskustelussa pohdittiin, mistä metallien jalostukseen saadaan rekrytoitua riittävä määrä tulevaisuuden osaajia. Paneelin johtopäätös oli, että muunto- ja täydennyskoulutusta on lisättävä ja oppilaitoksille luotava selkeät taloudelliset kannusteet siihen.

Lisätietoja:
Kimmo Järvinen. toimitusjohtaja, Metallinjalostajat ry, p. 043 825 7642
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

Yläkuva: kuparirullia lähdössä asiakkaille Aurubis Oy:ssä Porissa.