Komissio ehdottaa teräksen tullivapaiden tuontikiintiöiden kasvattamista – suurinta osaa kiintiöistä ei nytkään käytetä täysimääräisenä

Kuten aikaisemmin Jaakko Hirvolan kanssa kirjoittamassamme blogissamme kerroimme, koronapandemia ja Ukrainan sota ovat vaikeuttaneet kaikkia EU:n raaka-aine- ja energiahankintoja. Rajoituksista johtuen erityisesti teräksen kysyntä ja tuotanto laskivat hetkellisesti merkittävästi ja vastaavasti pandemian helpottaessa kysyntä nousi poikkeuksellisen nopeasti. Samanaikaisesti kallistuneiden raaka-aineiden ja energian hinnat nostivat myös teräksen hintaa. Ehdotimme blogissamme niiden terästuotteiden kiintiöiden kasvattamista joiden kiintiöt ovat tulleet täyteen.

Komissio ehdottaa kaikkien tullivapaiden tuontikiintiöiden kasvattamista 4 %:lla

Jäsenmaat kannattavat komission ehdotusta kaikkien terästuotteiden tullivapaiden tuontikiintiöiden kasvattamisesta + 4 prosentilla (kiintiön ylittävältä osalta tulli säilyisi 25 %). Yleisesti ottaen komission analyysi ja lopputulokset vahvistavat suojatullien olemassaolon tärkeyden, huolimatta pienistä muutoksissa Yhdysvaltojen Section 232 suojatulleissa ja poikkeuksellisesta markkinatilanteesta.

Ukraina on perinteisesti ollut tärkeä tuontimaa kahden terästuotteen osalta; raudasta, seostamattomasta tai seostetusta teräksestä valmistetut kvarttolevyt sekä profiilit. Sodan johdosta Ukraina tuotanto on lähes pysähtynyt ja tämän häiriön kompensoimiseksi komissio ehdottaa näiden tuotteiden osalta maakohtaisten kiintiöiden korvaamista maailmanlaajuisella yhdellä kiintiöllä. Lisäksi Ukrainan osalta komissio on esittänyt kaikkien tuontirajoitusten määräaikaista poistamista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mainittujen tuoteryhmien osalta nykyinen maakohtainen neljännesvuosittainen kiintiö korvataan yhdellä korotetulla maailmanlaajuisella kiintiöllä, johon sisältyy jäännöskiintiö. Muutosehdotus helpottanee kyseisten tuotteiden saatavuutta, mutta johtanee siihen, että suuret tuottajamaat tulevat täyttämään maailmanlaajuiset kiintiöt nopeasti ja Etelä-Korean ja Ison-Britannian asemaa tuojamaana heikentyy.

Julkisuudessa on esitetty, että korkeisiin hintoihin ja pitkiin toimitusaikoihin voidaan puuttua poistamalla suojatullit kokonaan tai väliaikaisesti. Tällöin olisi kuitenkin hyväksyttävä moninkertainen hiilijalanjälki ja heikentynyt omavaraisuus joksikin aikaa.

Tuontikiintiöiden tarkempi tarkastelu osoittaa kuitenkin, että ne ovat täyttyneet keskimäärin vain noin 80-prosenttisesti niin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan kuin sen jälkeenkin. Vain kahdessa tuotteessa kiintiöt ovat täyttyneet, ja suurin osa tuotekohtaisista kiintiöistä on ollut reilusti vajaakäytöllä.

Mielestämme tullivapaiden tuontikiintiöiden yleinen kasvattaminen ei alenna korkeita hintoja eikä nopeuta toimitusaikoja. Viime vuosina kiintiöitä on jo kasvatettu WTO:n mahdollistavan liberalisaation mukaisesti vuonna 2019 kaksi kertaa +5%, vuonna 2020 +3% ja vuonna 2021 +3%. Tämä siitäkin huolimatta että kysynnän kasvu Euroopassa oli selvästi negatiivinen vuonna 2019 ja vuosina 2020 ja 2021 kiintiöt jäivät valtaosin täyttymättä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Onkin pakko kysyä mihin tämän nyt ehdotettu yleinen kaikkien terästuotteiden kiintiöiden kasvattaminen perustuu. Ei voi välttyä ajatukselta, että komissio toimii enemmän ulkoisen paineen kuin markkinafaktojen perusteella.    

Koko arvoketju on pidettävä kunnossa jos pyritään aidosti tasavertaiseen markkinatilanteeseen Euroopassa

Epäreilu kilpailutilanne eurooppalaisten ja aasialaisten tuottajien välillä ei ole helpottanut viime vuosina vaan polkumyynti, epäreilut valtion tuet ja muut vääristymät, kuten esimerkiksi Aasian tuotannon kestämättömät hiilidioksidipäästöt ja päästökaupan puuttuminen ovat yhä ongelmia. Suomalainen metallinjalostusteollisuus on jo nykyään tutkitusti moninkertaisesti vähäpäästöisempää kuin EU:n ulkopuolella toimivat kilpailijansa, ja teollisuus on sitoutunut vähentämään päästöjä entisestään.

Suomalaiset metallinjalostajat näkevät vihreän siirtymän ja investoinnit vähähiiliseen teknologiaan nykytilanteessa aiempaakin tärkeämpänä. Vihreä siirtymä kasvattaa useimpien metallien kysyntää ja luo mahdollisuuden Suomen koko metallinjalostuksen arvoketjun kasvattamiseen. Suunnitellut miljardiluokan investoinnit ovat kuitenkin mahdollisia vain, mikäli puhtaat suomalaiset tuotteet saavat mahdollisuuden kilpailla paljon päästöjä aiheuttavalla tekniikalla ulkomailla valmistettujen tuotteiden kanssa tasavertaisesti.

Nyt tehdyn ehdotuksen perusteella herääkin kysymys, ovatko päättäjät tosissaan tavoittelemassa hiilineutraaliutta. Metallinjalostajat ovat.
 

Kimmo Järvinen
toimitusjohtaja
Metallinjalostajat ry