Euroopan terästeollisuus: Kohtuuttomat energian ja päästöoikeuksien hinnat uhkaavat heikentää EU:n terästeollisuuden kehitystä vähäpäästöiseksi – EU:n johtajien on toimittava

Jatkuvat kohtuuttomat energianhinnat yhdistettynä pilviin nouseviin päästöoikeuksien hintoihin voivat vaarantaa kunnianhimoiset päästöjen vähentämissuunnitelmat. EU:n johtajien on toimittava ripeästi ja varmistettava, että ilmastotavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti, tiedottaa Euroopan terästeollisuuden kattojärjestö EUROFER.

Teollisuuden päästöjen vähentämisen kannalta avainasemassa olevat Euroopan teollisuudenalat, kuten terästeollisuus, eivät kestä nopeasti moninkertaisiksi kohonneita energia- ja ilmastokustannuksia, joita ne joutuvat kohtaamaan mitä todennäköisimmin myös tulevina vuosina, jos päättäjät eivät tee oikeita johtopäätöksiä jo esitettyjen direktiiviuudistusten osalta.

– EU:n on pyrittävä vähentämään hiilidioksidipäästöjään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Kestävän siirtymäkauden avulla teollisuus voi investoida ja turvata toimeentulon työvoimalleen ja miljoonille siitä riippuvaisille kotitalouksille, EUROFERin pääjohtaja Axel Eggert sanoo.

– Jos siirtymä ei ole kestävä, vaarana on, että Euroopan markkinoille tulvii ’likaista’, halpaa terästä kolmansista maista, kuten Kiinasta, Venäjältä tai Indonesiasta.

Viime kuukausina useiden energiaintensiivisten yritysten on ollut pakko reagoida supistamalla tuotantoaan tai sulkemalla tehtaita väliaikaisesti. Kaasun ja sähkön hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti 4–5-kertaisiksi viime vuoteen verrattuna. Samanaikaisesti jopa 80–90 euron suuruiset päästöoikeuksien hintapiikit vaikuttavat sähkön hintaan.

– Vaikka tämä ennennäkemätön energiamarkkinoiden kriisi vaatii kiireellisiä toimia, EU:n johtajien on myös otettava huomioon tulevan ilmastolainsäädännön, erityisesti hiilitullin (CBAM) ja EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamisen vaikutukset, Eggert painottaa.

EUROFERin arvion mukaan terästeollisuuden suorat hiilipäästöjen hinnan noususta aiheutuvat lisäkustannukset ovat vuonna 2030 lähes 14 miljardia euroa normaalipäästöillä ja 8,4 miljardia euroa, vaikka ala pystyisi puhtaan teknologian investointien avulla vähentämään päästöjään 30 % vuoteen 2030 mennessä. Laskelmassa on huomioitu sekä mahdollisen hiilitullin, päästökaupan että päästöoikeuksien ilmaisjaon asteittaisen lopettamisen vaikutukset.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2030 keskimääräinen EU:n teräsyhtiö, joka investoi puhtaaseen teknologiaan, joutuu maksamaan 400 miljoonan euron hiilikustannukset, kun taas vastaava unionin ulkopuolinen yritys, joka tuo "likaista" terästään EU:n markkinoille, maksaa vain 30 miljoonaa euroa huolimatta rajalla perittävästä CBAM-maksusta.

– Tilanne on kestämätön ja uhkaa vakavasti myös suomalaisia vähähiilisiä projekteja, Suomen Metallinjalostajien toimitusjohtaja Kimmo Järvinen toteaa.

EUROFERin ja Metallinjalostajien mukaan jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin on harkittava uudelleen ilmaisten päästöoikeuksien asteittaista poistamista osana CBAM-mekanismin käynnistämistä ja tehtävä uusi ja realistisempi arviointi esitettyjen toimien vaikuttavuudesta nyt, kun päästöoikeuden hinta on jo noussut yli 80 euroon tonnilta CO2:ta, kun se komission esitystä valmisteltaessa oli vain noin 40 eur / t CO2.

EU:n terästeollisuudesta pitäisi tulla lippulaiva unionin ilmastopolitiikalle, ei sen sijaiskärsijä, Järvinen ja Eggart painottavat.