EU:n päästökauppa on myös Suomen ilmastopolitiikan keskeinen ohjauskeino

EU:n päästökauppajärjestelmä on EU:n tärkein ilmastopoliittinen keino saavuttaa Pariisin sopimuksen mukaiset päästövähennykset. Pariisin sopimuksen laaja-alainen ratifiointi oli merkittävä kansainvälinen saavutus. On tärkeää, että Suomi ja EU jatkavat aktiivisia kansainvälisiä ponnisteluja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tässä EU:n päästökauppa on avainasemassa.

Päästökauppalain säännöt on laadittu tarkan harkinnan perusteella ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tilanteesta eurooppalaisille yrityksille koituvia lisäkustannuksia on laissa lievennetty ilmaisjaolla ja päästökaupan aiheuttamien epäsuorien kustannusten, kuten sähkön hinnan nousun, kompensoinnilla. Päästökaupassa hiilivuotoriskin uhkaamilla teollisuusaloilla maksuttomat päästöoikeudet ja kompensaatio auttavat välttämään kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen lisääntymistä maailmanlaajuisesti. Ilman edellä kuvailtuja mekanismeja vaarana on, että tuotantoa siirtyy EU:n ulkopuolelle maihin, joissa ei ole vastaavia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisjärjestelmiä.  

Uuden päästökauppakauden (2021—2030) tavoitteena on vähentää päästöjä 43 % vuoteen 2030 mennessä teollisuudessa ja energian tuotannossa. Päästöoikeuksien kokonaismäärä laskee 2,2 % vuodessa kohti vuotta 2030. Lisäksi päästöoikeuksia siirretään sivuun markkinavakausvarantoon, josta arviolta 3 miljardia päästöoikeutta tullaan mitätöimään vuoteen 2030 mennessä.  

Vientiteollisuus on Suomen talouden selkäranka. Teollisuus tuo yli 80 % Suomen vientituloista ja se työllistää sekä suoraan että epäsuorasti noin 900 000 suomalaista. On tosiasia, että vientiteollisuus on pääosin energiaintensiivistä. EU:n päästökaupan takia teollisuutemme on menettänyt kilpailukykyään verrattuna EU:n ulkopuolisiin maihin ja halpatuonti on lisääntynyt. Suomalainen energiaintensiivinen teollisuus on aktiivisesti mukana energiatehokkuussopimustoiminnassa ja tehostanut energian käyttöään jatkuvasti. Suomalainen teollisuus on maailman puhtainta, eikä sen toimintaedellytyksiä saa heikentää lyhytnäköisillä päätöksillä.  
 

[[{"fid":"189","view_mode":"default","fields":{"format":"default","alignment":""},"type":"media","field_deltas":{"1":{"format":"default","alignment":""}},"attributes":{"style":"height: 199px; width: 300px;","class":"media-element file-default","data-delta":"1"}}]]

Kuva: Outokummun Tornion terästehdas on maailman huippua energiatehokkuudessa. 
 

Päästökaupan sähkökompensaatio on direktiivin mukainen kilpailuhaitan lievennys, ei tuki

Sähkömarkkinalla päästöoikeuden hinta siirtyy sähkön hintaan. Globaalissa kilpailussa sähköintensiiviset yritykset eivät voi tätä lisähintaa laskuttaa asiakkailtaan, koska muilla mantereilla ei ole vastaavaa kustannusta. Jotta Suomen teollisuus ei menettäisi kilpailukykyä EU-alueella ja muualla maailmassa, Suomessa otettiin käyttöön päästökauppakompensaatio vuonna 2017. Kompensaatio on kuitenkin vain puolet EU:n sallimasta maksimikompensaatiosta, mitä ei voi pitää riittävänä ottaen huomioon energiaintensiivisen teollisuuden merkityksen Suomen viennille ja kansantaloudelle. Suomessa kompensaatioon oikeutettujen toimialojen osuus on noin 16 prosenttia teollisuuden arvonlisäyksestä. Osuus on EU-maiden suurin ja siksi päästökauppakompensaatio pitäisi meillä olla täysimääräinen.

Energiaintensiivisessä teollisuudessa käynnissä olevan laajamittaisen ja teollisuutta merkittävästi uudistavan kehitystyön tavoitteena on energiaintensiivisen teollisuuden kasvihuonepäästöjen vähentäminen teollisuusprosesseja sähköistämällä. Sähköä prosessien energialähteenä käyttävät tehtaat (kuten sähköautotkin) ovat päästövapaita, kun sähkö on tuotettu hiilidioksidivapaasti, käyttivätpä ne sitten uusioraaka-ainetta tai luonnon omia raaka-aineita. Päästökauppalain mukainen sähkökompensaatio edistää esimerkiksi metallien kierrätystä, kuten sähköä käyttävää uudelleensulatusta. Näin se tukee kiertotaloudenkin toimivuutta, vaikka päästöoikeuden hinta nousisikin merkittävästi.

Suomessa päästökauppakompensaatiota jatkettava myös seuraavalla kaudella

Suomessa päästökauppakompensaatio maksetaan valtion päästökauppatuloista. Nykymuotoisen kompensaation jatkosta on päätetty vuoteen 2020 asti. Menettelyä olisi syytä jatkaa myös seuraavalla päästökauppakaudella 2021-2030. Nykyinen kompensaatio kattaa vain osan päästökaupan aiheuttamasta sähkön hinnan noususta. Tällöin kompensaation määrä on liian pieni korvatakseen kilpailukyvyllemme aiheutuneet menetykset kokonaan. Esimerkiksi Saksassa sähkökompensaation määrä on 100% EU:n sallimasta, mutta Suomessa vain 50 %.

Suomen valtiolle tulevien päästökauppatulojen ennakoidaan kasvavan noin 200 miljoonaan euroon tänä vuonna (päästöoikeuden hinta on keskimäärin 13). Uusi päästökauppadirektiivi vuosille 2021-2030 leikkaa päästöoikeuksien kokonaismäärää merkittävästi, mikä nostaa yritysten energiakustannuksia nykyisestä. Tämä korostaa ilmaisjaon ja kompensaation merkitystä. Päästöoikeuden hinnan kehityksestä on esitetty erilaisia arvioita, esimerkiksi noin 20 euroa vuonna 2020, josta se kasvaisi noin 30 euroon vuonna 2030. Tällöin Suomen valtion päästökauppatulot kasvaisivat 450 miljoonaan euroon per vuosi vuoteen 2030 mennessä.  

Esimerkiksi Outokummun Tornion terästehtaalle päästökauppa aiheuttaa korkeat sähkökustannukset. Viime aikoina päästöoikeuden hinta on noussut ja kauppaa käyty 13-14 eurolla, mikä merkitsee tehtaalle 30 miljoonaa euroa vuodessa lisää kustannusta. Nykymallin mukainen 40 % kompensaatio jää selvästi vajaaksi. Tällä tulee olemaan suoria vaikutuksia teollisuuden tilauksiin, työpaikkoihin sekä valtion verotuloihin.

Lisätietoja:
Kimmo Järvinen, @jarvinen_kimmo
toimitusjohtaja, Metallinjalostajat ry
p. 043 825 7642, kimmo.jarvinen@teknologiateollisuus.fi