Artikkeli: Ilmastonmuutos torjutaan yhteistyöllä

Pitkäjänteisen ja kestävää tulevaisuutta rakentavan teollisuuspolitiikan avulla Suomella on mahdollisuus nousta vähähiilisen teollisuuden globaaliksi suunnannäyttäjäksi

Ilmastonmuutoksen torjunta on noussut jälleen otsikoihin IPCC:n uuden raportin myötä. Myös ministerit Mykkänen ja Tiilikainen julkaisivat yhteisen kirjoituksen todeten, että Suomen kanta on, että EU:n on tavoiteltava nollapäästöisyyttä vuonna 2050. Ministerit korostavat, että ilmaston lämpenemisen pitäminen Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisessa alle kahdessa asteessa edellyttää tehokkaampia ilmastotoimia. Kuten ministerit oikein toteavat, pelkällä puheella hiilidioksidipäästöt eivät vähene. Olennainen osa tavoitteen saavuttamista on puhtaan ja uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen merkittävästi. Yhdeksi keinoksi jutussa ehdotetaan, että huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää vähennetään nopeasti.

The Guardianin tuoreessa artikkelissa todetaan, että mikäli päästöoikeuden hinta EU:n päästökaupassa nousisi 30 euroon per tonni hiilidioksidipäästöjä, tämä riittäisi ilmastonmuutoksen kannalta kriittisen 4 asteen lämpenemisen torjuntaan. Päästöoikeuden hinta onkin kehittynyt tässä mielessä erittäin positiivisesti EU:n uuden päästökauppalain tultua hyväksytyksi tänä vuonna.

Puolueettomista päästöoikeuden markkinahintaa seuraavista analyytikoista koostuva Carbon Tracker -ryhmä ennustaa uusimmassa raportissaan Carbon Countdown, että päästöoikeuden hinta tulee nousemaan 40 euron tasolle vuoden 2020 aikana. Päästöoikeuden hinta on jo vuoden sisällä noussut 25 euroon, kun hinta vielä hetki sitten oli 7 euroa.

Teknologiainvestoinnit avainasemassa

Ilmastonmuutoksen torjunnan haaste on niin suuri, ettei mikään taho pysty aikaansaamaan tarvittavaa muutosta yksin. Kuten Saksan energiauudistuksen epäonnistuminen osoittaa, pelkkä poliittisten tavoitteiden asettaminen ei riitä, vaan tarvitaan uudenlaista oivaltavaa yhteistyötä yritysten, kolmannen sektorin ja kansalaisten välille. Vasta puhtaan teknologian kehittäminen ja siihen investoiminen takaavat muutoksen toteutumisen.

Kuten ministerit oikein toteavat, muutoksen keskiössä ovat energian ja erityisesti sähköenergian tuotanto sekä asuminen, liikenne ja energiaintensiivinen teollisuus. Kehitettäessä liikennettä ja teollisuuden prosesseja vähähiiliseen suuntaan tulee huolehtia siitä, että saatavilla on riittävästi puhdasta ja kustannuksiltaan edullista energiaa.

Tilanne, jossa puhtaan energian hinta nousisi merkittävästi, olisi koko ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta tuhoisaa, vaikka yritykset panostavatkin voimallisesti energiatehokkaiden ja vähähiilisten ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Tämän osoittaa EU-komissiolle valmistunut uunituore energiaintensiivisen teollisuuden tiekartta 2050.

Missä on elämää, siellä tarvitaan metalleja

Metallien valmistus ja käyttö luovat yhteiskuntaan tehokkuutta ja vähentävät päästöjä. Esimerkiksi tuulimyllyissä ja aurinkovoimaloissa tarvitaan erikoisterästä, suprajohtimissa kuparia, polttokennoissa platinaa ja aurinkopaneeleissa hopeaa enemmän kuin fossiilisen energian tuotantolaitoksissa. Harvinaisia maametalleja tarvitaan esimerkiksi hiilidioksidin talteenottolaitoksiin, led-valoihin ja turbiineihin.

Ruostumattoman ja erikoislujien hiiliterästen käyttö ajoneuvoissa vähentää ajoneuvon painoa ja sen myötä energiankulutusta. Samalla ajoneuvon turvallisuus paranee ja päästöt pienenevät. Rakennuksissa teräs mahdollistaa entistä kestävämmät ja pitkäikäisemmät rakenteet. Kierrätettyjen ja neitseellisten raaka-aineiden ja metallien kysyntä onkin kiihtynyt jatkuvasti maailmanlaajuisen talouskasvun, kaupungistumisen ja kohoavan elintason vuoksi.

[[{"fid":"199","view_mode":"default","fields":{"format":"default","alignment":""},"type":"media","field_deltas":{"1":{"format":"default","alignment":""}},"attributes":{"class":"media-element file-default","data-delta":"1"}}]]

Ovakon Imatran terästehtaan tuotteita lähdössä maailmalle.

Metallien kierrätysaste on korkea, ja niitä voidaan kierrättää loputtomasti. Teräs ja kupari ovat maailman kierrätetyimpiä materiaaleja, ja niiden laatua voidaan jopa parantaa kierrättämällä, kuten esimerkiksi Ovako Suomessa tekee. Metallien kuten muidenkin materiaalien kierrätys vaatii kuitenkin energiaa, joten edullisen vähähiilisen energian saanti on myös kierrätyksen lisäämisen ehto.

Kannattavuus mahdollistaa investoinnit vähäpäästöisyyteen

EU:n terästeollisuus on vähentänyt hiilidioksidipäästöjään 50 prosentilla vuoden 1960 jälkeen, ja pohjoismaiset metalliyritykset ovat kehityksen kärjessä. Euroopan metalliteollisuudessa on tälläkin hetkellä meneillään lukuisia projekteja, joiden avulla tuotannon hiilidioksidipäästöjä vähennetään sekä kierrätystä ja energiatehokkuutta lisätään.

Kehitystyö vaatii kuitenkin merkittäviä panoksia ja on riskialtista.

Kehitystyö vaatii kuitenkin merkittäviä panoksia ja on riskialtista. Tästä syystä myös poliittisten päätösten tulee edistää tutkimusta ja tuotekehitystä. SSAB:n aloittama kokonaan hiilidioksidipäästöistä vapaan teräksen valmistusprosessin kehittäminen on hyvä esimerkki uuden teknologian innovatiivisesta hyödyntämisestä.

Ympäristökustannukset, joita muilla mailla ei ole, voivat kuitenkin olla globaalisti kilpaileville yrityksille ylivoimaisia, jolloin vähäpäästöisyyttä edistävät hankkeet eivät myöskään toimi suunnannäyttäjinä muille yrityksille ja maille. Koska metallituotteiden markkinat ovat globaalit ja EU:n sisäisen päästökaupan kustannus on kasvava, tulee maailman vähäpäästöisimmille pohjoismaisille yrityksille taata riittävät päästöoikeudet. Myös sähkön lisähinnan kompensaation tulee sisältyä EU:n ja Suomen ilmastopolitiikan keinovalikoimaan jatkossakin.

Suomessa on EU:n mittakaavassa merkittävä mineraalien ja metallien valmistuskeskittymä, erityisesti akkuteollisuuden tarvitsemien metallien – koboltin, nikkelin, litiumin ja teräksen – jalostuksen osalta. Annetaan sen kehittää toimintaansa kannattavasti ja vastuullisesti Suomessa. Pitkäjänteisen ja kestävää tulevaisuutta rakentavan teollisuuspolitiikan avulla Suomella on mahdollisuus nousta vähähiilisen teollisuuden globaaliksi suunnannäyttäjäksi.

Kimmo Järvinen
Toimitusjohtaja
Metallinjalostajat ry
Puh. 043 825 7642
etunimi.sukunimi(at)teknologiateollisuus.fi
@jarvinen_kimmo

Yläkuva Luvatan tuotantolaitokselta Porin Kupariteollisuuspuistosta.