rakennustyömaa
Uutinen

Komission ehdotus kasvattaa teräksen tuontikiintiöitä vaarantaa Euroopan teollisuuden vihreän elpymisen ja työpaikat

Wed, 06/10/2020 - 16:40
EU:n tullittomien teräksen tuontikiintiöiden tulisi heijastaa teräksen kysyntää. Euroopan terästeollisuus on erittäin pettynyt siihen, että EU-komissio ei ole suojatulleja koskevaa ehdotusta valmistellessaan huomioinut koronakriisin myötä merkittävästi muuttunutta markkinatilannetta eikä runsaspäästöisen teräksen tuonnin kasvua.

Teräksen kysynnän hidastuminen ja tuonnin markkinaosuuden kasvu alkoivat EU:n terästeollisuudessa jo vuonna 2019. Koronaviruskriisi iski tähän päälle lujaa ja arvaamatta. Komission viime viikolla julkistetussa terästeollisuuden suojatulliasetusta koskevassa ehdotuksessa ei kuitenkaan oteta huomioon vuoden 2019 kysynnän laskua eikä sen suoranaista romahtamista COVID-pandemian johdosta.

Suomessa julkaistiin tällä viikolla hallitusohjelman mukaiset toimialojen vähähiilitiekartat. Siirtyminen ilmastoneutraaliin Eurooppaan on suomalaiselle metallinjalostusteollisuudelle merkittävä mahdollisuus. Ilman metalleja hiilineutraaliutta ei saavuteta vuonna 2035. Metallien kysyntä kasvaa eksponentiaalisesti seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana, mikä liittyy suoraan teollisuuden päästövapaiden materiaalien ja vähähiiliteknologioiden tarpeeseen.

Terästä tarvitaan esimerkiksi tuulivoimaloiden ja muiden kestävien rakenteiden valmistukseen; kuparia sähköajoneuvoihin, aurinkopaneeleihin ja tuuliturbiineihin; akkumetalleja (koboltti, lyijy, litium, mangaani ja nikkeli) puhtaan liikenteen ja sähkövarastojen tarpeisiin; sinkkiä ja kobolttia offshore-tuuliturbiinien suojaamiseksi.

Maailmanpankki ennustaa, että metallien kysyntä kasvaa vuoteen 2050 mennessä seuraavasti: tuuliturbiinit (+ 300 %); aurinkopaneelit (+ 200 %); energian varastointi (+ 1000 %).

Suomalaisella metallituotannolla on huomattavasti pienempi hiilijalanjälki kuin kansainvälisillä kilpailijoillamme, mutta kilpailuetu vain, jos päätöksentekijät ja yhteiskunta toimivat yhdessä sen varmistamiseksi, että vähäpäästöisillä eurooppalaisilla tuotteilla on mahdollisuus kilpailla tasapuolisesti. Metallien kasvava kysyntä on toistaiseksi kuitenkin tyydytetty tuontia lisäämällä ja EU:n tuotanto on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana.

Nyt Euroopassa teräksen kysyntä on vähentynyt -50 % COVID-19-pandemian myötä maaliskuusta lähtien. EU:n terästeollisuus on leikannut tuotantoa voimakkaasti mukautuakseen muuttuneisiin olosuhteisiin: noin 40 % EU:n terästeollisuuden työntekijöistä on lomautettu tai joutunut työskentelemään osa-aikaisesti. Samaan aikaan Kiina, Intia, Indonesia ja Venäjä eivät ole levänneet: ne jatkoivat tai ovat palauttamassa teräksen tuotantoa ja varastointia. Halpaterästuotteiden välitön tuontiriski haittaa EU:n elpymistä ja teollisuuden työpaikkojen säilymistä – teollisuuden, joka työllistää suoraan ja epäsuorasti 2,6 miljoonaa ihmistä.

Suojatullien määritysprosessissa voidaan halutessa huomioida muuttuneet olosuhteet ja markkinaosuuksien muutokset. Siksi Euroopan terästeollisuus pyytää kannanotossaan komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan ehdotusta ja huomioimaan COVID19-kriisin seuraukset ja muuttuneen markkinatilanteen. Kriisitilanteen huomiotta jättäminen edistää vain EU:n terästä tuovien maiden toipumista, mutta heikentää Euroopan taloutta.

EU, joka hyväksyy sen, että unionin ulkopuoliset tuottajat tuovat EU:hun runsaspäästöisiä tuotteita, ei ole ”vihreä” eikä ilmastoystävällinen. EU:n kauppapolitiikan on mahdollistettava Euroopan teollisuuden vihreä elpyminen. Jos johtajuus ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on strateginen etu, kuten EU haluaa, sen on käytettävä käsillä olevia välineitä vahvistaakseen toimialoja, jotka tekevät strategisesta vihreästä muutoksesta oikeudenmukaista ja mahdollista.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Kimmo Järvinen, Metallinjalostajat ry, p. 043 825 7642
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

Lähdeaineistoa:
https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/communication-eu-industrial-strategy-march-2020_en.pdf
https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-5767-2020-INIT/en/pdf
https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2020-0005_EN.pdf

                

Related articles